Pitkään tavoiteltu parannus Lahden taidemuseon tilojen laajentamiseen ja monimuotoistamiseen on nyt lähempänä kuin koskaan. 1950-luvulta asti tilapäistiloissa toiminut museo saattaa ensi maanantain, 15.1. valtuuston kokouksen jälkeen päästä vihdoin asianmukaisempiin olosuhteisiin, taiteen lisäksi muotoiluun painottuvaan keskuskokonaisuuteen. Vanhaan Mallasjuoman tehdaskiinteistöön kehitetty Malski tarjoaa uudisrakennusosassaan sellaista vaihtoehtoa, johon Lahden kaupungin kannattaa suhtautua vakavasti, mikäli haluamme samalla kasvattaa kaupunkimme elinvoimaisuutta sekä houkuttelevuutta matkailukaupunkina. Suunnitelma tunnetaan myös nimellä LAD.
Kaupunginhallitus näytti valmistelun edistämiselle vihreää valoa 8.1.2018 pitämässään kokouksessa ja sille tuntuu nyt olevan vahvaa kannatusta yli puoluerajojen. Kokoomuksen valtuustoryhmä on useammassa yhteydessä tutustunut suunnitelmiin, laskelmiin, mahdolliseen tilojen käyttöön, ym. Ryhmällemme on luonnollisesti ollut tärkeää hahmottaa, mitkä ovat hankkeen toteutumisen realiteetit. Yhtenä niistä korostui tarve tietää investorin, eli rakentamisen rahoittajan ja tulevan vuokraisännän resurssit. Kiinteistö siirtyy uuteen omistukseen, kunhan tuleva rakennuttamisen toteuttaja on perehtynyt vielä tarkemmin rakentamisen kustannuksiin. Kaupunginhallitus antoi kaupungin lakimiehelle tehtäväksi selvittää virkavastuullaan onko rakennushankkeen toteuttajalla resurssit sen loppuunsaattamiseen kokonaisuudessaan. Tämän hän on kaupunginvaltuuston infotilaisuudessa antamansa tiedon mukaan tehnyt.
Kaupunginhallitus edellytti pitkään käydyn keskustelunsa jälkeen myös, että ennen kuin Tilakeskus, jolle hallintosäännön mukaan vuokrasopimuksen allekirjoittaminen kuuluu, vuokraamisen ehdot ja kaikki muu siihen liittyvä tieto tuodaan sekä kaupunginhallituksen että liikunta- ja kulttuurilautakunnan kokouksiin.
Lahdella on hienot taidekokoelmat, mukaan lukien yksi maailman kattavimmista ja hienoimmista julistekokoelmista. On toivottavaa, että saamme taiteen monimuotoisuudessaan vihdoin myös laajemmin esille. Samoin se mahdollistaa ottaa Lahteen näyttelyistä, joita tullaan katsomaan hyvinkin kaukaa.
Malskille kaavaillun keskuksen yhteyteen olemme vihdoin saamassa myös huonekalumuseon, jonka kaupunkimme todella ansaitsee. Olemmehan kiistatta Suomen tunnetuin arvostetun huonekaluteollisuuden keskittymä, mm. Askon ja Iskun ansiosta. Niiden lisäksi on ollut niin Nupponen kuin Lahden Puutyö ja monia muita. Eiköhän sinne löydä vielä tulevaisuudessa myös Nastolan alueella toimivan Pedronkin kalusteita. Tätä jo olemassa olevaakin huonekalumuotoilun kokoelmaa on makuutettu aivan riittävän kauan varastoissa yleisöltä pimennossa. Muotoilu on toki paljon muutakin kuin huonekalut, Lahtea ajatellen vaateteollisuus on siitä yksi oivallinen esimerkki vuosikymmenien perinteen muodossa.
Jokainen meistä valtuutetuista tietää, että vuosittaiset vuokrakustannukset tulevat hankkeen toteutumisen yhteydessä nousemaan siitä, mitä ne ovat nyt Vesijärvenkadulla toimivaan taidemuseoon verrattuna. Emme kuitenkaan ole nyt varautumassa vain ja ainoastaan taidemuseotiloihin, vaan aivan uudenlaiseen kaupungin elinvoimaa ja matkailullista houkuttelevuutta ja kiinnostavuutta edistävään keskittymään, jossa kaupungin vuokraamaksi kaavailtujen tilojen lisäksi tullaan näkemään paljon yritys- ym. toimintaa. Unohtaa ei myöskään sovi mahdollisuutta toteuttaa siellä lasten taidekasvatusta eri muodoissaan.
Tunnettu tosiasia on, että kulttuuri luo hyvinvointia, joka omalta osaltaan säästää kaupungin menoja sosiaalipuolella, johon rahaa saadaan menemään pohjaton määrä, toki niidenkään satsausten tarpeellisuutta vähättelemättä. Meiltä tarvitaan nyt samaa rohkeutta, mitä aikanaan kaupungintalon tai Sibeliustalon rakentamispäätöstä tehtäessä on menneiden vuosikymmenten valtuutetuilla ollut. Ja nyt emme edes rakenna kaupungin rahoilla.
Merja Vahter, kok
kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen