Taide- ja muotoilukeskuksessa on kyse myös elinvoimasta

Perjantai 12.1.2018 - Merja Vahter

Pitkään tavoiteltu parannus Lahden taidemuseon tilojen laajentamiseen ja monimuotoistamiseen on nyt lähempänä kuin koskaan. 1950-luvulta asti tilapäistiloissa toiminut museo saattaa ensi maanantain, 15.1. valtuuston kokouksen jälkeen päästä vihdoin asianmukaisempiin olosuhteisiin, taiteen lisäksi muotoiluun painottuvaan keskuskokonaisuuteen. Vanhaan Mallasjuoman tehdaskiinteistöön kehitetty Malski tarjoaa uudisrakennusosassaan sellaista vaihtoehtoa, johon Lahden kaupungin kannattaa suhtautua vakavasti, mikäli haluamme samalla kasvattaa kaupunkimme elinvoimaisuutta sekä houkuttelevuutta matkailukaupunkina. Suunnitelma tunnetaan myös nimellä LAD.

Kaupunginhallitus näytti valmistelun edistämiselle vihreää valoa 8.1.2018 pitämässään kokouksessa ja sille tuntuu nyt olevan vahvaa kannatusta yli puoluerajojen. Kokoomuksen valtuustoryhmä on useammassa yhteydessä tutustunut suunnitelmiin, laskelmiin, mahdolliseen tilojen käyttöön, ym. Ryhmällemme on luonnollisesti ollut tärkeää hahmottaa, mitkä ovat hankkeen toteutumisen realiteetit.  Yhtenä niistä korostui tarve tietää investorin, eli rakentamisen rahoittajan ja tulevan vuokraisännän resurssit. Kiinteistö siirtyy uuteen omistukseen, kunhan tuleva rakennuttamisen toteuttaja on perehtynyt vielä tarkemmin rakentamisen kustannuksiin. Kaupunginhallitus antoi kaupungin lakimiehelle tehtäväksi selvittää virkavastuullaan onko rakennushankkeen toteuttajalla resurssit sen loppuunsaattamiseen kokonaisuudessaan. Tämän hän on kaupunginvaltuuston infotilaisuudessa antamansa tiedon mukaan tehnyt.

Kaupunginhallitus edellytti pitkään käydyn keskustelunsa jälkeen myös, että ennen kuin Tilakeskus, jolle hallintosäännön mukaan vuokrasopimuksen allekirjoittaminen kuuluu, vuokraamisen ehdot ja kaikki muu siihen liittyvä tieto tuodaan sekä kaupunginhallituksen että liikunta- ja kulttuurilautakunnan kokouksiin.

Lahdella on hienot taidekokoelmat, mukaan lukien yksi maailman kattavimmista ja hienoimmista julistekokoelmista. On toivottavaa, että saamme taiteen monimuotoisuudessaan vihdoin myös laajemmin esille. Samoin se mahdollistaa ottaa Lahteen näyttelyistä, joita tullaan katsomaan hyvinkin kaukaa.

Malskille kaavaillun keskuksen yhteyteen olemme vihdoin saamassa myös huonekalumuseon, jonka kaupunkimme todella ansaitsee. Olemmehan kiistatta Suomen tunnetuin arvostetun huonekaluteollisuuden keskittymä, mm. Askon ja Iskun ansiosta. Niiden lisäksi on ollut niin Nupponen kuin Lahden Puutyö ja monia muita. Eiköhän sinne löydä vielä tulevaisuudessa myös Nastolan alueella toimivan Pedronkin kalusteita. Tätä jo olemassa olevaakin huonekalumuotoilun kokoelmaa on makuutettu aivan riittävän kauan varastoissa yleisöltä pimennossa. Muotoilu on toki paljon muutakin kuin huonekalut, Lahtea ajatellen vaateteollisuus on siitä yksi oivallinen esimerkki vuosikymmenien perinteen muodossa.

Jokainen meistä valtuutetuista tietää, että vuosittaiset vuokrakustannukset tulevat hankkeen toteutumisen yhteydessä nousemaan siitä, mitä ne ovat nyt Vesijärvenkadulla toimivaan taidemuseoon verrattuna. Emme kuitenkaan ole nyt varautumassa vain ja ainoastaan taidemuseotiloihin, vaan aivan uudenlaiseen kaupungin elinvoimaa ja matkailullista houkuttelevuutta ja kiinnostavuutta edistävään keskittymään, jossa kaupungin vuokraamaksi kaavailtujen tilojen lisäksi tullaan näkemään paljon yritys- ym. toimintaa. Unohtaa ei myöskään sovi mahdollisuutta toteuttaa siellä lasten taidekasvatusta eri muodoissaan.

Tunnettu tosiasia on, että kulttuuri luo hyvinvointia, joka omalta osaltaan säästää kaupungin menoja sosiaalipuolella, johon rahaa saadaan menemään pohjaton määrä, toki niidenkään satsausten tarpeellisuutta vähättelemättä. Meiltä tarvitaan nyt samaa rohkeutta, mitä aikanaan kaupungintalon tai Sibeliustalon rakentamispäätöstä tehtäessä on menneiden vuosikymmenten valtuutetuilla ollut. Ja nyt emme edes rakenna kaupungin rahoilla.

Merja Vahter, kok
kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: taide- ja muotoilukeskus, LAD, Malski, Lahti

Vaalikoneista ja vanhusten huomioimisesta vaaleissa

Lauantai 1.4.2017 klo 22:15 - Merja Vahter

Vaalikoneet ovat idealtaan hyviä, mutta niiden mielekkyys vesittyy helposti kysymysten asettelun muodossa. Siinä kun ehdokas täyttäessään siirtää pompulaa näkemyksensä ja arvojensa mukaan, on lähes joka vastausta perusteltava, jotta mahdollinen äänestäjä voi nähdä miksi näin. Vastaamisessa, jos ja kun haluaa olla vielä rehellinen, joutuu ottamaan huomioon realiteetit.

Mitä tulee siihen, että vanhuksien huomioiminen ei nouse vahvemmin nyt esiin, vaikuttaa osin se, että ne eivät Lahdessa ole enää suoraan kuntapäättäjien päätösasioissa oikeastaan muussa kuin hyvän asumisen, elämisen, harrastamisen mahdollistamisen, turvallisen kaduilla liikkumisen tai kulttuuritarjonnan ym. muodossa.

Uskallan kuitenkin sanoa, että suurin osa meistä ehdokkaista pitää vanhusten puolien pitämistä itselleen luonnollisena, itsestään selvänä ja tärkeänä tehtävänä, jota ei tarvitse edes erikseen korostaa. Jokainen meistä omaa vanhoiksi eläneitä läheisiä ja tietää itsekin tulevansa vanhaksi, jos sinne asti saa elää.

Terveydenhuolto ja sairaanhoito kaikissa asteissaan on siirtynyt Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän vastuulle. Toki osa vaaleissa hyvin menestyvistä ehdokkaista tulee vaalien jälkeisten ns. ylikunnallisten neuvottelujen jälkeen valituksi sen hallitukseen tai valtuustoon, mutta vielä näissä vaaleissa äänestäjä ei voi äänestää ketään suoraan niihin. Maakuntavaalit voivat jatkossa tuoda tähän asiaan muutoksen.

Henkilökohtaisesti näen valtuutetun työn sellaisena, että meidän on kyettävä tarttumaan kaikkiin niihin asioihin joita kaupungissa hyvään elämiseen ja asumiseen tarvitaan. Koskevat ne sitten vanhuksia, lapsia,
opiskelijoita, yritysten työllistämismahdollisuuksia, kaavoitusta, rakentamista, liikuntaa tai kulttuuria.

Vain teot merkitsevät ja vaikuttavat. Lupauksia voi antaa ja puheita on helppo pitää, mutta itsensä likoon laittaminen ajan antamisen muodossa jääkin sitten monesti toteuttamatta. Tarvitaan myös siltojen rakentamista ja yhteistyöhalua muiden puolueiden edustajien kanssa. Vain siten saadaan edistystä aikaan. Koskevat asiat sitten vanhoja tahi lapsia, perheitä ja erilaisia ihmisiä ylipäätään. Mm. sellaiset asiat ja taidot eivät vaalikoneissa nouse minkäänlaiseen rooliin tai esille. Toki ne voivat olla siinäkin suuntaa antavia. Kysymykset vaikuttavat tulokseen.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu
kuntavaaliehdokas, kok
Lahti

Kirjoitus julkaistu Uudessa Lahdessa 1.4.2017

Kommentoi kirjoitusta.

Kaupungin- ja kunnanvaltuutettujen nauttima luottamus

Sunnuntai 26.2.2017 klo 18:33 - Merja Vahter


Surullista lukea ja kuulla tuoreita tuloksia, joiden mukaan ihmiset Suomessa eivät kovinkaan paljon luota vaaleissa valittuihin päättäjiin. Huonoin tilanne tuntuu olevan europarlamentaarikkojen osalta, mutta minua tässä tilanteessa kiinnostaa nyt eniten kuntavaaleissa valittujen saama luottamus.
Tätä on ajankohtaista pohtia, koska vaalit ovat lähempänä kuin hoksaammekaan. Lahdessa ainakin Kokoomuksen lista on nyt täynnä ja sille asetettavat 88 ehdokasta vahvistettu keskusvaalilautakuntaan toimitettavaksi. Tämä on tilanne, josta olen iloinen.  

Ihan vakavissani olen sitä mieltä, että niiden ihmisten, jotka ovat meihin valtuutettuina työskenteleviin tyytymättömiä, kannattaisi pistää itsensä likoon ja käyttää yhteisten asioiden hoitamiseen omaa aikaansa.
Otaksun, että kaikilla ei ole minkäänlaista mielikuvaa siitä, miten paljon käytämme aikaa asioihin perehtymiseen ennen päätöksien tekoa. Ainakin omalta osaltani voin sanoa, että punnitsen päätöksien vaikutuksia monelta kantilta ja useisiin ihmisiin yhteyttä pitäen, ennen kuin päädyn omaan kantaani.

Ei ole sananhelinää esimerkiksi sanonnat ”lapsivaikutusten arviointi”, ”yritysvaikutusten arviointi”- ja sitä kautta työpaikkasaatavuus, ”vaikutus ympäristöön”, ”vastuu vanhuksista ja heidän hyvinvoinnista” sekä moninaiset muut sanonnat. Ne pitävät sisällään paljon sellaista, mitä ei ole, eikä välttämättä tarvitse erikseen mihinkään kirjata. Ne tulee päättäjän sisäistää. Kokonaisvaltaisen vaikutuksen pohtiminen on tärkeä taito.

Täydellisiä päättäjiä ei ole eikä tule, kuten ei meitä ihmisiä muutenkaan. Mutta toivottavasti kuitenkin riittää, että voi rehellisesti sanoa yrittävänsä parhaansa edistääkseen kaupungin kehitystä, vastaamaan niin kaikenikäisten asukkaiden kuin työpaikkoja tarjoavien yritysten tarpeisiin. Ja on hyvä muistaa, että jo yhden ihmisen yritys on tarjonnut työpaikan hänelle itselleen, joka sekin on hyvä askel yrityksen mahdolliselle kasvulle. Ja oman laisensa riskinotto, kuten kuntavaaliehdokkaaksi lähteminenkin omalla tavallaan. Kukapa sitä toisaalta haluaa pistää itsensä kaikenlaiselle avoimelle arvostelulle alttiiksi. Mutta jos halu asioiden kehittämiseen ja tarvittavaan uudistamiseen on luontaista, arvostelunkin kyllä kestää. Joidenkin ne on joka tapauksessa otettava hoitaakseen, jos äänestäjien luottamusta saavat.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu, Lahti
tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
kuntavaaliehdokas, kok

www.merjavahter.fi
https://www.facebook.com/merja.vahter
https://www.facebook.com/Merja-Vahter-Kokoomus-Lahti-505368036159342/?fref=ts

Julkaistu ESS:ssa 4.3.2017 otsikolla "Valtuutettu pistää itsensä likoon"
 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaupunginvaltuutetut, luottamuskysely, arvostus, kuntavaalit

Puoluevaltuustomuisto

Torstai 9.2.2017 klo 10:17 - Merja Vahter


Jyrki_ja_Taru_puoluevaltuustossa_2013.jpg
Oheisessa neljä
vuotta sitten
otetussa kuvassa
olemme puoluevaltuuston
kokouksessa Helsingissä,
muistaakseni ravintola on
vanhan teurastamon
paikalle tehty.


Puheenjohtaja vastaa kysymyksiin ja kommentoi poikkeuksellisen laajan, monisäikeisen ja mielenkiintoisen aikana esille nousseita asioita. Esillä keskustelussa työ ja sen arvostus, työllistäminen sekä työllistymisen mahdollisuus, ikärasismi, yrityselämä.

Muistan tuosta kokouksesta monta asiaa, yhtenä sen, että Jyrki Katainen oli saapunut juuri kokousmatkalta keskemmältä Eurooppaa ja oli valvonut kymmeniä tunteja peräkkäin. Siitä huolimatta hän piti sisällöltään monipuolisen puheenvuoron.
Yksi asia, jonka olin puoluevaltuuston kokouksissa nostanut useampaan kertaan esiin, oli silloin Suomessa työnhakujen tilanteissa esiin noussut ikärasismi. Olin saanut siitä palautetta lukuisilta ihmisiltä, niin naisilta kuin miehiltä eri puolilta Suomea. Viesti oli kuultu ja mennyt perille. Jyrki puhui tuona lauantaina myös sen asian korjaamisen tarpeesta.
Ei ole mitään mieltä jättää hyödyntämättä yli viisikymppisten vahvaa osaamista ja työkokemusta.  Uskokaa tai älkää, jo sen ikäiset kokevat usein ikärasismia työnhaussa. Älytöntä. Heitä tarvitaan Suomen rakentamisessa. Monet miesjohtajat sanovatkin palkkaavansa mielellään mm. 55 täyttäneitä naisia, koska he ovat osaavia, työntekoon sitoutuvia.
Mitä luulette, onko tilanteessa tapahtunut korjausta?
En ole vähään aikaan kuullut tai lukenut tähän aiheeseen liittyviä juttuja.

PS. Kuten huomaatte, Tarukin on tuossa vielä puoluesihteeri, eikä mikään Ellun Kana. ;)

PS II. Miksi kirjoitan tästä nyt? Siksi, kun facebook tuntuukin toimivan mainiosti myös päiväkirjana ja nostaa meille omille aikajanoillemme nähtäväksemme päivityksiämme satunnaisesti eri vuosilta ao. päiviltä. :)

Merja Vahter

www.merjavahter.fi
merja.vahter@lh.lahti.fi
www.facebook.com/merjavahter

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jyrki Katainen, Taru Tujunen, vaikuttaminen, ikärasismin korjaaminen