Vaalikoneista ja vanhusten huomioimisesta vaaleissa

Lauantai 1.4.2017 klo 22:15 - Merja Vahter

Vaalikoneet ovat idealtaan hyviä, mutta niiden mielekkyys vesittyy helposti kysymysten asettelun muodossa. Siinä kun ehdokas täyttäessään siirtää pompulaa näkemyksensä ja arvojensa mukaan, on lähes joka vastausta perusteltava, jotta mahdollinen äänestäjä voi nähdä miksi näin. Vastaamisessa, jos ja kun haluaa olla vielä rehellinen, joutuu ottamaan huomioon realiteetit.

Mitä tulee siihen, että vanhuksien huomioiminen ei nouse vahvemmin nyt esiin, vaikuttaa osin se, että ne eivät Lahdessa ole enää suoraan kuntapäättäjien päätösasioissa oikeastaan muussa kuin hyvän asumisen, elämisen, harrastamisen mahdollistamisen, turvallisen kaduilla liikkumisen tai kulttuuritarjonnan ym. muodossa.

Uskallan kuitenkin sanoa, että suurin osa meistä ehdokkaista pitää vanhusten puolien pitämistä itselleen luonnollisena, itsestään selvänä ja tärkeänä tehtävänä, jota ei tarvitse edes erikseen korostaa. Jokainen meistä omaa vanhoiksi eläneitä läheisiä ja tietää itsekin tulevansa vanhaksi, jos sinne asti saa elää.

Terveydenhuolto ja sairaanhoito kaikissa asteissaan on siirtynyt Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän vastuulle. Toki osa vaaleissa hyvin menestyvistä ehdokkaista tulee vaalien jälkeisten ns. ylikunnallisten neuvottelujen jälkeen valituksi sen hallitukseen tai valtuustoon, mutta vielä näissä vaaleissa äänestäjä ei voi äänestää ketään suoraan niihin. Maakuntavaalit voivat jatkossa tuoda tähän asiaan muutoksen.

Henkilökohtaisesti näen valtuutetun työn sellaisena, että meidän on kyettävä tarttumaan kaikkiin niihin asioihin joita kaupungissa hyvään elämiseen ja asumiseen tarvitaan. Koskevat ne sitten vanhuksia, lapsia,
opiskelijoita, yritysten työllistämismahdollisuuksia, kaavoitusta, rakentamista, liikuntaa tai kulttuuria.

Vain teot merkitsevät ja vaikuttavat. Lupauksia voi antaa ja puheita on helppo pitää, mutta itsensä likoon laittaminen ajan antamisen muodossa jääkin sitten monesti toteuttamatta. Tarvitaan myös siltojen rakentamista ja yhteistyöhalua muiden puolueiden edustajien kanssa. Vain siten saadaan edistystä aikaan. Koskevat asiat sitten vanhoja tahi lapsia, perheitä ja erilaisia ihmisiä ylipäätään. Mm. sellaiset asiat ja taidot eivät vaalikoneissa nouse minkäänlaiseen rooliin tai esille. Toki ne voivat olla siinäkin suuntaa antavia. Kysymykset vaikuttavat tulokseen.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu
kuntavaaliehdokas, kok
Lahti

Kirjoitus julkaistu Uudessa Lahdessa 1.4.2017

Kommentoi kirjoitusta.

Kaupungin- ja kunnanvaltuutettujen nauttima luottamus

Sunnuntai 26.2.2017 klo 18:33 - Merja Vahter


Surullista lukea ja kuulla tuoreita tuloksia, joiden mukaan ihmiset Suomessa eivät kovinkaan paljon luota vaaleissa valittuihin päättäjiin. Huonoin tilanne tuntuu olevan europarlamentaarikkojen osalta, mutta minua tässä tilanteessa kiinnostaa nyt eniten kuntavaaleissa valittujen saama luottamus.
Tätä on ajankohtaista pohtia, koska vaalit ovat lähempänä kuin hoksaammekaan. Lahdessa ainakin Kokoomuksen lista on nyt täynnä ja sille asetettavat 88 ehdokasta vahvistettu keskusvaalilautakuntaan toimitettavaksi. Tämä on tilanne, josta olen iloinen.  

Ihan vakavissani olen sitä mieltä, että niiden ihmisten, jotka ovat meihin valtuutettuina työskenteleviin tyytymättömiä, kannattaisi pistää itsensä likoon ja käyttää yhteisten asioiden hoitamiseen omaa aikaansa.
Otaksun, että kaikilla ei ole minkäänlaista mielikuvaa siitä, miten paljon käytämme aikaa asioihin perehtymiseen ennen päätöksien tekoa. Ainakin omalta osaltani voin sanoa, että punnitsen päätöksien vaikutuksia monelta kantilta ja useisiin ihmisiin yhteyttä pitäen, ennen kuin päädyn omaan kantaani.

Ei ole sananhelinää esimerkiksi sanonnat ”lapsivaikutusten arviointi”, ”yritysvaikutusten arviointi”- ja sitä kautta työpaikkasaatavuus, ”vaikutus ympäristöön”, ”vastuu vanhuksista ja heidän hyvinvoinnista” sekä moninaiset muut sanonnat. Ne pitävät sisällään paljon sellaista, mitä ei ole, eikä välttämättä tarvitse erikseen mihinkään kirjata. Ne tulee päättäjän sisäistää. Kokonaisvaltaisen vaikutuksen pohtiminen on tärkeä taito.

Täydellisiä päättäjiä ei ole eikä tule, kuten ei meitä ihmisiä muutenkaan. Mutta toivottavasti kuitenkin riittää, että voi rehellisesti sanoa yrittävänsä parhaansa edistääkseen kaupungin kehitystä, vastaamaan niin kaikenikäisten asukkaiden kuin työpaikkoja tarjoavien yritysten tarpeisiin. Ja on hyvä muistaa, että jo yhden ihmisen yritys on tarjonnut työpaikan hänelle itselleen, joka sekin on hyvä askel yrityksen mahdolliselle kasvulle. Ja oman laisensa riskinotto, kuten kuntavaaliehdokkaaksi lähteminenkin omalla tavallaan. Kukapa sitä toisaalta haluaa pistää itsensä kaikenlaiselle avoimelle arvostelulle alttiiksi. Mutta jos halu asioiden kehittämiseen ja tarvittavaan uudistamiseen on luontaista, arvostelunkin kyllä kestää. Joidenkin ne on joka tapauksessa otettava hoitaakseen, jos äänestäjien luottamusta saavat.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu, Lahti
tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
kuntavaaliehdokas, kok

www.merjavahter.fi
https://www.facebook.com/merja.vahter
https://www.facebook.com/Merja-Vahter-Kokoomus-Lahti-505368036159342/?fref=ts

Julkaistu ESS:ssa 4.3.2017 otsikolla "Valtuutettu pistää itsensä likoon"
 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaupunginvaltuutetut, luottamuskysely, arvostus, kuntavaalit

Puoluevaltuustomuisto

Torstai 9.2.2017 klo 10:17 - Merja Vahter


Jyrki_ja_Taru_puoluevaltuustossa_2013.jpg
Oheisessa neljä
vuotta sitten
otetussa kuvassa
olemme puoluevaltuuston
kokouksessa Helsingissä,
muistaakseni ravintola on
vanhan teurastamon
paikalle tehty.


Puheenjohtaja vastaa kysymyksiin ja kommentoi poikkeuksellisen laajan, monisäikeisen ja mielenkiintoisen aikana esille nousseita asioita. Esillä keskustelussa työ ja sen arvostus, työllistäminen sekä työllistymisen mahdollisuus, ikärasismi, yrityselämä.

Muistan tuosta kokouksesta monta asiaa, yhtenä sen, että Jyrki Katainen oli saapunut juuri kokousmatkalta keskemmältä Eurooppaa ja oli valvonut kymmeniä tunteja peräkkäin. Siitä huolimatta hän piti sisällöltään monipuolisen puheenvuoron.
Yksi asia, jonka olin puoluevaltuuston kokouksissa nostanut useampaan kertaan esiin, oli silloin Suomessa työnhakujen tilanteissa esiin noussut ikärasismi. Olin saanut siitä palautetta lukuisilta ihmisiltä, niin naisilta kuin miehiltä eri puolilta Suomea. Viesti oli kuultu ja mennyt perille. Jyrki puhui tuona lauantaina myös sen asian korjaamisen tarpeesta.
Ei ole mitään mieltä jättää hyödyntämättä yli viisikymppisten vahvaa osaamista ja työkokemusta.  Uskokaa tai älkää, jo sen ikäiset kokevat usein ikärasismia työnhaussa. Älytöntä. Heitä tarvitaan Suomen rakentamisessa. Monet miesjohtajat sanovatkin palkkaavansa mielellään mm. 55 täyttäneitä naisia, koska he ovat osaavia, työntekoon sitoutuvia.
Mitä luulette, onko tilanteessa tapahtunut korjausta?
En ole vähään aikaan kuullut tai lukenut tähän aiheeseen liittyviä juttuja.

PS. Kuten huomaatte, Tarukin on tuossa vielä puoluesihteeri, eikä mikään Ellun Kana. ;)

PS II. Miksi kirjoitan tästä nyt? Siksi, kun facebook tuntuukin toimivan mainiosti myös päiväkirjana ja nostaa meille omille aikajanoillemme nähtäväksemme päivityksiämme satunnaisesti eri vuosilta ao. päiviltä. :)

Merja Vahter

www.merjavahter.fi
merja.vahter@lh.lahti.fi
www.facebook.com/merjavahter

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jyrki Katainen, Taru Tujunen, vaikuttaminen, ikärasismin korjaaminen