Puheenvuoroni kaupunginvaltuustossa 2.10.2023

Keskiviikko 4.10.2023 klo 14.12 - Merja Vahter

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat                            Kv 2.10.2023 §98

 

Olemme Lahden kannalta historiallisen tapahtuman äärellä. Olemme valitsemassa Lahdelle järjestyksessään 12. kaupunginjohtajaa. Ensimmäinen, Arvi Hällfors on valittu vuonna 1930.

Minulla on ollut tätä ennen jo kolme kertaa tilaisuus olla valitsemassa tälle rakkaalle kotikaupungillemme uutta kaupunginjohtajaa.
Kun tulin kaupunginvaltuutetuksi vuonna 2001, kaupunginjohtajana oli Kari Salmi.
Yhteistyö hänen kanssaan oli luontevaa, koska olin häneen saanut tutustua jo hänen puheenjohtamassaan Lahden Seudun Yrityskeskuksen hallituksessa vuodesta 1997, eli yrityksen perustamisesta asti. Siellä olin erityisesti kaupan ja palvelualojen edustajana, en poliitikkona. Nykyisin tuon elinkeinoyrityksen toimintaa jatkaa Ladec.

Kaupunginjohtajiksi Kari Salmen seuraajiksi on valtuustomme kokouksissa äänestetty Tarmo Pipatti vuonna 2003, Jyrki Myllyvirta 2007 ja Pekka Timonen 2018.

Valintaprosessit ovat aina olleet huolellisesti valmisteltuja. Äänestykset valtuuston kokouksissa ovat demokratiaa, joka meille Suomessa on arvokasta. Tähän tehtävään ovat kaupunkilaiset kuntavaaleissa mandaatin antaneet. Aina ei ole tullut valituksi henkilö, jolle itse olen ääneni antanut, mutta aina olen kyennyt valituksi tulleen kanssa tulemaan hyvin toimeen ja saanut ääneni kuuluville.

Tämän illan lopputulemaa emme tiedä, mutta sen tiedän, että näistä kolmesta loppusuoralle ehdolle tulleista kenen tahansa kanssa tulemme toimeen. Uskon myös, että heistä kaikki ovat valmiita laittamaan itsensä likoon Lahden kaupungin menestyksen ja sen palvelemisen eteen. Tämä tuli esiin keskiviikkona kuulemissamme esittelyissä ja haastatteluissa.

Suhtautukaamme siis me kaikki kaupunginvaltuutetut jatkoon niin, että saamme kenestä tahansa, Rinna Ikola-Norrbackasta, Niko Kyynäräisestä tai José Valannasta meille uuden kaupunginjohtajan, tuemme häntä työssään. Tiedämme varsin hyvin, että se ei ole kenellekään helppo tehtävä ja arvostelijoita tulee riittämään, sellaisiltakin tahoilta, jotka itse eivät missään tapauksessa olisi tuon arvostelun kohteeksi valmiita ja tehtävään ryhtymään. Osaamisesta puhumattakaan.

Muistetaan tässäkin, että asenne ratkaisee. Myös meidän oma asenteemme.
Toivotan jo tässä yhteydessä valituksi tulevalle onnea ja menestystä sekä vaikutusvaltaa, hyvässä yhteistyössä meidän valtuutettujen ja kaupungin palveluksessa olevien kanssa.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu, kok

PS. Valtuuston kokouksessa äänet jakautuivat kolmelle ehdokkaalle. 
Rinna Ikola-Norrbacka, Niko Kyynäräinen ja José Valanta. 
Toisella äänestyskierroksella olivat mukana Rinna Ikola-Norrbacka 28 ääntä ja Niko Kyynäräinen 31 ääntä. Näin ollen valituksi tuli Niko Kyynäräinen. 
Onnea tuleviin tehtäviin yhteistyössä meidän poliitikkojen kanssa, 

ja kiitos Rinnalle ja Josélle reilusta kisasta. 

Niko_Kyynarainen_kuva_Merja_Vahter.jpg

Avainsanat: kaupunginjohtajan virkavaali, kaupunginjohtajan valinta, Niko Kyynäräinen, Lahti, Lahden kaupunginjohtaja, kaupunginvaltuuston kokous 2.10.2023, kaupunginvaltuutettu, valtuustopuheenvuoro, puhe kaupunginvaltuustossa

Sosiaalipalveluidenkin osuus on merkittävä

Maanantai 10.1.2022 klo 14.21 - Merja Vahter

Aluevaaleista keskustellessa huomattavaan
osaan on noussut terveydenhuollon palvelut,

Merja_Vahter_kuva_20212.jpgniiden toimivuuden varmistaminen tasapuolisesti
koko maakuntamme eli

hyvinvointialueellamme Päijät-Hämeessä.
Se on tärkeä asia ilman muuta meille kaikille silloin,
kun niitä palveluja aika ajoin tarvitsemme.

Haluan nostaa huomioon myös sen, että tulevassa,
karkeasti noin 800 miljoonan euron budjetissa
terveydenhuollon, sairaanhoitopalveluineen osuus on
noin 57 %, eli rahassa noin 456 miljoonaa euroa.

Sosiaalipalveluille, joka sisältää mm. vanhustenpalvelut ja muut iäkkäiden palvelut sekä vammaispalvelut, lastensuojelun, sosiaalityön-, mielenterveys- ja päihdetyön palvelut, ym. tärkeää, on arvioitu menevän kokonaisbudjetista 40 %, eli rahassa noin 320 miljoonaa euroa.

Pelastusalalle palokuntineen ja muuhun sen tehtäväalueeseen liittyvään on budjetissa varattu 3 % osuus, joka rahassa merkitsee noin 24 miljoonaa euroa.

Kaikki nuo aihealueet, joita tämä valtakunnallisesti merkittävä uudistus koskee ovat sellaisia, joita Päijät-Hämeen kuntien asukkaat mitä todennäköisimmin elämänsä varrella tarvitsevat, toiset enemmän toiset vähemmän. Hyvinvointiyhteiskunnassa ne on kuitenkin oltava asianmukaisesti suunniteltuja ja toteutettuja.

Tiedämme, että Suomessa ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Näin ollen vastuumme heille tarjottavista asiallisista palveluista tulee olemaan yksi tärkeä osa, johon pitää päätöksenteossakin löytää oikeat mittasuhteet ja osoittaa tarvittavat resurssit, jotta heitä voidaan kohdella yksilöinä elämänsä loppuun asti. Palvelumuoto, joka sopii oikea-aikaisena yhdelle, ei välttämättä ollenkaan sovi toiselle. Me ihmiset kun olemme erilaisia koko elämämme matkan ajan.

Lastensuojelu on osa-alue, jonka hyvä tai huono hoitaminen vaikuttaa monille koko elämään, sinne vanhuuteen asti. Se on mielestäni yksi sellainen asia, johon täytyy jatkossa pystyä entistä enemmän osoittaa voimavaroja sekä taloudellisia resursseja, jotta varmistamme lapsille turvalliset ja välittävät olosuhteet tähän päivään ja tulevaisuuteen.


Haluan tällä kirjoituksellani osoittaa, että nämä aluevaalit ovat tärkeät. Nyt on vaikuttamisen aika.
Sinä vaikutat äänestämällä miltä hyvinvointialueemme tulevaisuudessa näyttää ja tehtävänsä priorisoi.

Merja Vahter
aluevaaliehdokas, Kok, no 471
Päijät-Häme

Merja_Vahter_kuva_2021.jpg

Avainsanat: aluevaalit, hyvinvointialueet, Päijät-Hämeen aluevaalit, aluevaalit Päijät-Hämeessä, Päijät-Häme, sosiaalipalvelut, terveydenhuollon palvelut, pelastuspalvelut, lastensuojelu, vanhuspalvelut, vammaispalvelut, budjetointi, aluevaaliehdokkaat, KokoomusLahti

Huumeongelmat ja turvallisuus Lahdessa

Perjantai 14.5.2021 klo 13.48 - Merja Vahter

Organisoimme Lahden Kokoomuksen toimesta Facebook-live-keskustelutilaisuuden 7.5., jossa vieraanamme ja asiantuntijoina oli edustajat Lahden kaupungilta, Harjun terveydestä ja Koulutuskeskus Salpauksesta. Mukana keskustelussa oli myös kokemusasiantuntijoina huumenuoren äiti ja poliisi, jotka ovat kuntavaaliehdokkaina. Lähetystä seurasi suorana aktiivinen kommentoijien ja kysymysten esittäjien joukko, joka antoi omalta osaltaan arvokkaan panoksen kyseiseen tilaisuuteen. Lähetyksellä on sen jälkeen ollut jo muutama tuhat katsojaa. Aihe on siis nytkin ajankohtainen.

Yhtenä tärkeänä esille nousseena huolena oli kaupunkimme keskustassa näkyvä avoin huumeiden kaupanteko. Se koetaan muun haitallisuuden lisäksi turvallisuutta horjuttavana tekijänä, joka saattaa pahimmillaan jopa karkottaa muita kaupungin keskustassa asioivia. Poliisien näkyvää liikkumista toivotaan ja toivottiin tämänkin keskustelun yhteydessä lisää. Yhtenä syynä epäiltiin poliisien näkyvyyden vähentymisen syyksi sitä, että poliisilaitos on muuttanut keskustasta Hennalaan. Kaikkein hyödyllisimmiksi keskusteluun osallistuneiden viesteissä nähtiin poliisien jalkautuminen ja pyörillä liikkuminen keskustassa.  Näin olisi kenties helpoin pysähtyä kohtiin, joissa luvatonta, ei toivottavaa toimintaa on meneillään. Kaikkia poliisejahan emme toki ammattinsa puolesta keskustassa liikkuviksi tunnistakaan, koska heitä liikkuu myös siviilivaatteissa. Näin ollen mielikuvat siitä, että poliiseja ei liiku, ovat osittain myös vääriä.

Joka tapauksessa huoli siitä, että yhä nuoremmat lapset ja nuoret erehtyvät ihan hölmöyksissään kokeilemaan huumeita, jos ja kun heille niitä tarjotaan, on aiheellinen. Se ensimmäinen kerta on vaarallisin, koska heidän joukossaan on aina niitä, jotka saattavat heti jäädä koukkuun. Toisinaan kuulee mielipiteitä, ettei kannabiksen käyttö ole vaarallista ja sen voisi jopa laillistaa. Ne vanhemmat, jotka omien lastensa kohdalla ovat joutuneet asioihin perehtymään, ovat tästä vahvasti eri mieltä. Samoin olivat jo Lahden Kokoomusnaisten toimesta vuonna 2019 järjestettyyn tilaisuuteen osallistuneet asiantuntijapanelistit sekä nyt tässä viimeisimmässä olleet. Tästä esimerkin antoi mukana keskustelussa ollut äiti, joka kertoi meille mm. ns. ”porttiteoriasta”. Kokeilun jälkeen osa nuorista siirtyy aina vaan vahvempiin aineisiin. Tämä on tullut esiin myös vanhempien keskinäisessä vertaistukiryhmässä, jossa hän on mukana. Erittäin tärkeää siis onkin, että saisimme estettyä jo ne ensimmäiset kokeilut ja niiden tarjoamiset.

Toisin kuin usein annetaan mielikuvaa, Lahdessa tehdään eri organisaatioiden toimesta paljon työtä, jolla huumekauppaa ja käyttöä yritetään kitkeä. Tämän olemme saaneet useammassakin yhteydessä tietää, kun vaan olemme valmiita ottamaan tietoa vastaan. Poliisien suositus on ollut ja on, että kaupankäyntiä havaitessa siitä on hyvä heille ilmoittaa. Se on yksi asia, jolla me kuka tahansa kaupunkilainen voimme osaltamme vaikuttaa tilanteeseen. Lahti ei paini asian kanssa yksin, eikä suinkaan ole pahimmassa jamassa, mutta se ei lohduta meitä yhtään. Emme halua menettää yhtään ihmistä huumekierteeseen, sen enempää Lahdessa kuin missään muuallakaan Suomessa. Tästä voinemme kaikki olla yhtä mieltä. Kamppailua huumeidenkäyttöä vastaan ja oikean tiedon jakamista kannattaa jatkaa.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
kuntavaaliehdokas, kok

Huumekeskustelun_FB-livekuva_2.jpg

Alla linkki keskustelun tallennukseen katsottavaksi ja kuunneltavaksi.

https://fb.watch/5u3HDzdJJB/

Avainsanat: huumeet, huumeidenkäyttö, huumeongelmat, ennaltaehkäisy, Lahti, Lahden kaupunki, Koulutuskeskus Salpaus, Harjun terveys, asiantuntijat, livekeskustelu, Facebook-live, Lahden Kokoomus, paneelikeskustelu, Mia Mironoff, Mika Erka, Merja Vahterf

Uutta vuotta kohti

Torstai 31.12.2020 klo 22.44 - Merja Vahter

Vuoden vaihtuminen pistää miettimään niin mennyttä kuin tulevaa.

Aika moinen kärvisteleminen on liittynyt tähän vuoteen 2020 tuolta maaliskuun alusta alkaen. Aina on löydettävä kaikista vastoinkäymisistä myös jotain hyvää. Yhtenä sellaisena voidaan mainita se, että asioita on opittu hoitamaan paljon myös etäkokouksina ja muuna sähköisenä yhteydenpitona sekä puhelimella. Pakko on joskus hyödyllinen asia, jonka kautta syntyy varmasti myös pysyviä tapoja, jotka säästävät niin aikaa kuin luontoa ja ympäristöä yleensä. Sopiva sattuma, kun otetaan huomioon, että Lahti on virallisestikin Euroopan Ympäristöpääkaupunki vuonna 2021. On ollut sitä käytännössä jo aiemmin ja tulee varmasti olemaan myös ensi vuotta seuraavina vuosina. Sen verran selkeästi olemme Lahdessa edelläkävijöitä lukuisissa asioissa.

Vuosi 2021 on myös kuntavaalivuosi, jonka eteen olemme Lahden Kokoomuksessa tehneet työtä jo koko tämän nyt päättyvän vuoden ajan. Ehdokashankinta hyvän ehdokastarjonnan varmistamiseksi vaatii aikaa ja työtä. On ihmisiä, jotka ilmoittavat itse olevansa kiinnostuneita lähtemään ehdolle hoitaakseen yhteisiä asioita kaupungissamme, mutta paljon on käytettävä aikaa myös siihen, että hoksataan kysyä heitä, jotka eivät itse rohkene tai tule muuten ottaneeksi yhteyttä mahdolliseen ehdokkaaksi vaaleihin lähtemiseen liittyen. Nyt on meneillään neljännet vaalit, joissa olen ihan talkoohengellä hoitanut ehdokkaiden kanssa käytäviä keskusteluja kannustaen ja erinäisistä kuntapoliitikon tehtäviin liittyvistä asioista kertoen. Näissä merkeissä olen tänäkin vuonna saanut tilaisuuden tutustua moniin uusiin ihmisiin ja huomannut miten mahtavaa tietotaitoa heiltä löytyy, jota kaupungin kehittämisessä ja päätöksenteossa tarvitaan. Kaikista ehdokkaista ei vaaleissa tule valtuutettuja, mutta hyviä lautakuntien ja muiden luottamustehtävien hoitajia useista nyt kuntavaaleihin lähtijöistä tulee.

Olen itse lähtenyt ensimmäistä kertaa kuntavaaleihin mukaan vuonna 2000. Entinen luokanvalvojani Lahden Yhteiskoulusta, joka tuolloin oli Kokoomuksen Kunnallisjärjestön puheenjohtaja, pyysi minua mukaan vaalityöryhmään, joka kartoittaa hyviä ehdokkuudesta kiinnostuneita kaupunkilaisia mukaan listallemme. Olin tuolloin kauppiasyrittäjä, vähittäiskaupassa sekä tukkupuolella. Siinä vaiheessa minulla ei vielä käynyt mielessäkään, että lähtisin itsekin ehdokkaaksi. Niin siinä kuitenkin kävi, että hän ja muut työryhmän jäsenet saivat houkuteltua minutkin lähtemään ehdokkaaksi. Ja sillä tiellä ollaan edelleen. Kokoomuslaisuushan ei suinkaan alkanut minulla siinä vaiheessa, vaan se oli alkanut jo 16-vuotiaana liittyessäni Lahden Kokoomuksen Nuoriin. Itse asiassa tämä päättyvä vuosi on minulle eräänlainen juhlavuosi. Olen ollut Kokoomus-puolueen jäsen tasan 50 vuotta. Niin järkyttävän pitkältä ajalta kuin se kuulostaakin. Koskaan en kuitenkaan ole kokenut kuuluvani väärään joukkueeseen. Uskallan mm. sanoa, että jokseenkin kaikki rakkaimmat ja pitkäaikaisimmat ystäväni ovat sellaisia, joihin olen tutustunut niinä ensimmäisinä vuosina, kun olin liittynyt kokoomusnuoriin. Toki osaan hyvistä ystävistä olen tutustunut mm. työelämän varrella ja muiden harrastusten sekä järjestöjen parissa.

Miltä elämä kuntapoliitikkona ja aktiivisena Kokoomuspuolueen luottamushenkilönä on sitten tuntunut. Lyhyesti sanoen antoisalta, aikaa vievältä, opettavaiselta ja arvokkaalta osalta elämää. Kuntapoliitikkohan olen ollut vasta tuon 20 vuotta vaikka Kokoomuksen järjestötoimija paljon kauemmin. Matkan varrelle mahtuu myös pitkä jakso, kun oman yrityksen perustettuani ja sitä johtaessani en pystynyt niin aktiivisesti olemaan kaikessa puolueen toiminnassa mukana kuin nuorisovaiheessa ja nyt tämän kaupunginvaltuutettuna oloni aikana. On ollut hyödyllistäkin, että olen saanut kokea monenlaista työelämää. Niissä on ehtinyt olla työnantajana vaateliike, nuorisojärjestö, pankki, puolustusministeriö, oma yritys sekä ammatillinen oppilaitos. Poliittinen broileri -sanonta ei ainakaan siis minuun istu, vaikka nuorena olen toimintaan mukaan lähtenytkin.

Miten kaupunginvaltuusto on sitten näiden 20 vuoden aikana muuttunut. Valitettavan paljon. Ja tähän joudun sanomaan, niin kuin moniin muihinkin asioihin liittyen, kaikki on kiinni yksilöistä. Se miten asioita tehdään ja hoidetaan, millaista mielikuvaa luodaan, riippuu yksilöistä. Jokaisesta meistä. Uskallan väittää, että paras tapa asioiden eteenpäin viemiseen ei ole huutelu, muiden ihmisten arvostelu ja kaiken mahdollisen negatiivisen etsiminen. Väitän, että parempia lopputuloksia saadaan yhteistyötä tekemällä, toisia arvostamalla ja samaan maaliin pelaamisella. Tästä asiasta on puhuttu ja kirjoitettu paljon, ihan syystä. Tämä asia on mielestäni yksi ensi vuoden ja tulevan valtuustokauden tärkeimmistä tavoitteista. Tähän toivon kaikkien nykyisten ja tulevien valtuutettujen kiinnittävän entistä enemmän huomiota ja käyttävän parempien toimintatapojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen aikaa sekä vilpitöntä tahtoa. Siinäkin on kaikilla yksilön vastuu.

Kiitos tämän vuoden yhteistyöstä kaikilla tahoilla. Paljon vaatinut vuosi jää taakse. Opitaan toisiltamme jatkossakin. Tehdään ensi vuodesta parempi kaikessa siinä, mihin itse voimme vaikuttaa. Nyt on viimeistään tullut nähdyksi, että kaikkeen emme voi. Ehkä sekin on kasvattavaa. Pysytään terveinä, jaksetaan innostua asioista ja ollaan aktiivisia toteuttaaksemme unelmiamme aina vaan paremmasta Lahden kaupungista.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
Koulutuskeskus Salpauksen hallituksen pj
kuntavaalitutor

www.merjavahter.fi

 

 

Avainsanat: uusi vuosi, kuntapolitiikka, Lahti, Lahden kaupunki, kaupunginvaltuutettu, ympäristöpääkaupunki, luottamustehtävät, Kokoomus, Lahden Kokoomus, Hämeen Kokoomus, kuntavaalit, kuntavaaliehdokkaat, työelämä, kokemus, valtuusto, politiikka, poliitikko

Tarvittaessa päätöksiä on uskallettava pyörtää

Lauantai 10.10.2020 klo 22.21 - Merja Vahter

Kaupungintalon_ylaaula.jpgKokoomuksen valtuustoryhmä
teki keskiviikkona yksimielisen
päätöksen perääntyä pormestarimalliin
siirtymisen kannattamisesta.
Mikä tähän sitten johti, juontaa
viikkoja,
ellei peräti kuukausia jatkuneista
keskusteluista, joissa olimme tulleet
tilanteeseen, että yhä useampi v
altuustoryhmämme jäsen epäili
mallin onnistumista tässä ajassa.
Päätös ei siis syntynyt päivässä
eikä kahdessa.

Kaupunginvaltuustolla on suuri vastuu
siinä, miten Lahden kaupunki pärjää tulevina vuosina. Olimme jo ilman tätä meneillään olevaa Korona-vuotta taloudellisten haasteiden edessä, tai oikeastaan niiden parissa. Tarvitsemme Lahdessa nyt kaiken energian siihen, miten saamme kaupungin talouden tasapainoon. Olemme niin valtuustoryhmässämme kuin kaupunginhallituksessakin saaneet havaita, että tällä hetkellä meillä on kaupunginjohtaja, joka selvästi tekee kaikkensa saadakseen Lahdelle taloudellista tulovirtaa. Hän on selvästi laittanut itsensä likoon siinä, että kaupunkimme vahvistaa asemiaan suomalaisten kaupunkien joukossa. Se ei ole helppo rasti kenellekään. Ei virkamiehelle eikä luottamushenkilöille millään tasolla.

Olemme Kokoomuksen joukoissa saaneet kuulla, että pormestarimallista vetäytymisemme on vaalitemppu. Temppu se ei ole, mutta vaaleihin se toki liittyy. Pormestarimalliinhan on ollut tarkoitus siirtyä kevään vaalien jälkeen. Johtamisjärjestelmään liittyvissä uudistuksissa on veivattu mm. sitä, valitaanko pormestaristo, siis pormestari ja kaksi apulaispormestaria kahdeksi vai neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jokainen meistä tietää, että kahdessa vuodessa ei kukaan saa paljon aikaan. Yksi seikka, jota itse olen korostanut koko uudistuksen valmistelun ajan, on se, että kaikki riippuu aina yksilöistä. Siitä, onnistummeko valinnoissa. Tiedämme, millaisen seulan kautta kaupunginjohtajat on vuosien varrella Lahteenkin valittu. Siihen sisältyy monta vaihetta. Kannatan luottamushenkilöiden, ennen kaikkea valtuutettujen vallan kasvattamista jo asioiden valmisteluvaiheessa. Tässä juuri valtuustoryhmien sisäisellä sekä keskinäisellä yhteistyöllä on merkitystä.

Mitä tulee tuohon tämän viikon keskiviikkoon, niin muutama tunti markkinoilla vahvisti ainakin minulle sen, että pormestarimallille ei tällä hetkellä lahtelaisten asukkaiden parista pahemmin kannatusta löydy. Ihmiset, jotka tulivat toriteltallamme juttusille, suhtautuivat hyvin kriittisesti pormestarimalliin. Meillä on jo vuosia käytetty sanontaa ”Kokoomus kuuntelee”. Noilla sanoilla tulee olla myös merkitys. Siksikin minun oli helppo yhtyä keskiviikkoillan kokouksessamme valtuustoryhmämme näkemykseen siitä, että aika pormestarimallille ei ole Lahdessa vielä kypsä. Vaikeitakin päätöksiä on uskallettava tehdä. Silläkin uhalla, että valtuustokollegoilta voi tulla ”lunta tupaan”.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu, kok
kaupunginhallituksen jäsen
Kokoomuksen valtuustoryhmän 1. varapj
 

Avainsanat: päätöksenteko, pormestarimalli, Lahden kaupunki, kaupunginvaltuusto, Lahti, valtuustoryhmä, Kokoomuksen valtuustoryhmä, Kokoomus, valtuutetut

Lahden Onnelantie 2:n kaavamuutos ihmetyttää

Keskiviikko 16.10.2019 klo 21.21 - Merja Vahter

Meillä Lahdessa on tavoitteena osallistaa kaupunkilaisia. Osallistuminen kaupungin yleisilmeeseen vaikuttavaan kaavavalmisteluun on yksi mahdollisuus siihen. Tätä mahdollisuutta ovat kaupunkilaiset myös käyttäneet mm. asukaskuulemistilaisuuksissa, kuten keskusta-alueen kaavaillassa 17.10.2018 Fellmanniassa ja 20.2.2019 Kansanopistolla, jossa aiheena oli Onnelantie 2:n eli vanhan rukoushuoneen kaavaluonnos.
Kansanopistolla pidetty tilaisuus koski vain ja ainoastaan tämän tontin tulevaisuutta. Olin näissä tilaisuuksissa paikalla kuuntelemassa lahtelaisten näkemyksiä tontin tulevaisuudesta.

Kaavaluonnoksen esittely oli asiallista ja virkamies kertoi valmistelun pohjaa sekä perusteluja erinäisille ratkaisuille. Illan aikana ilmeni, että yleisesti ottaen olisi toivottu olevan mahdollista, että vanha rukoushuoneen rakennus olisi voitu peruskorjata nykyisessä ulkomuodossaan nykyisten omistajien käyttöön asuinrakennukseksi. Tämä ei kuitenkaan ollut kuntotarkastusten perusteella osoittautunut mahdolliseksi. Edes kaupungin terveystarkastaja ei saamiemme tietojen mukaan sallinut rakennuksen ottamista asuinkäyttöön edes remontoinnin jälkeen. Tämä oli ihan järkeenkäypä perustelu sille, että tontille tulee valmistella kaava, joka mahdollistaa uudisrakentamisen kyseiselle, varsin keskeiselle tontille, joka rajautuu sekä Onnelantielle, Saimaankadulle että Oikokadulle.

Onnelantien rakentaminen perustuu viipurilaisen arkkitehdin Otto-Iivari Meurmanin Lahden itäisille osille, Paavolan kaupunginosaan 1927 laatimaan asemakaavamuutokseen. Onnelantien rakennuskanta on Mannermaankatuun asti pääasiassa peräisin vuosilta 1928-1936. Lukuun ottamatta kahta alueen ilmeeseen sopivaa uudisrakennusta, jotka on rakennettu 2010-luvulla, tuhoutuneiden samankaltaisten talojen tilalle. Alueella Saimaankadusta Mannermaankadulle asti on säilynyt puutarhakaupunki-ideologia. Hyvä niin, koska vastaavana on säilynyt keskustan alueella oikeastaan vain osa Kymintiestä, Harjukadun alkupää ja Kolkankatu sekä Vaaniankatu.

Tontin muutosten valmistelu on nyt edennyt päätöksentekovaiheeseen ja oli esillä teknisen- ja ympäristölautakunnan kokouksessa tiistaina 15.10. pykälänä 137 otsikolla ”Asemakaavan muutosehdotus A-2691, Onnelantien 2, ent. rukoushuone, Paavola”. Tämä päätösehdotus mahdollistaisi tontille viisikerroksisen, vailla minkäänlaista alueen ilmeen huomioivaa kunnianhimoa olevan kerrostalon rakentamisen. Tämä ajatusmalli on mielestäni täydellisessä ristiriidassa niiden näkemysten kanssa, joita kaupunkilaiset ovat tuoneet esiin mm. noissa alussa mainitsemissani asukastilaisuuksissa, joissa kaavan suunnitteluun oli annettu mahdollisuus vaikuttaa. Onko tämä malliesimerkki lahtelaisten kuulemisesta ja osallistamisesta? Näin ns. päättäjän ja kaupunkilaisen näkökulmasta katsoen ei ole.

Maankäytön johtajan esityksenä oli: Lautakunta päättää hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen A-2691 asetettavaksi julkisesti nähtäville. Mikäli mahdolliset muistutukset eivät anna muuhun aihetta, lautakunta esittää, että kaupunginhallitus tekee kaupunginvaltuustolle seuraavan ehdotuksen:  

Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen A-2691, jolla muodostuu Lahden kaupungin Paavolan (3.) kaupunginosan korttelin 93 tontti 15.

Teknisen- ja ympäristölautakunnan kokouksessa oli jäsen Toni Putula (kok) tehnyt palautusesityksen, jota Nelli Nevala (vihr) oli kannattanut Francis McCarronin (kok) ja Maarit Tuomen (ps) tukemana, mutta hävisivät äänestyksessä pohjaesitykselle äänin 8-4. Näin ollen lautakunta päätyi esittämään tuon yksioikoisen, alueeseen täysin sopimattoman kerrostalon rakentamisen mahdollistavan muutoskaavan. En voi ymmärtää.

Henkilökohtaisesti minun on vaikea käsittää miksi tuolle tontille ei voida esittää rakennettavaksi Onnelantien sekä Oikokadun ilmeeseen sopivaa, vanhan rukoushuoneen kokoista tai edes sen pohjan kokoista puulla verhoiltua kolmekerroksista taloa, johon mahtuu jo melkoinen määrä asuntoja. Lahdestakin löytyy taitavia arkkitehteja, jotka pystyvät sellaisen varmasti suunnittelemaan. Esimerkiksi arkkitehti Heikki Leino, joka on jo näyttänyt taitonsa siinä miten suunnitellaan uusi talo, joka ei negatiivisesti nouse räikeästi esiin alueen muusta olemuksesta. Onpa yhtenä esimerkkinä tarjottu tontille myös kahta alkupään isompien pienkerrostalojen kokoista rakennusta, jos se on helpommin toteutettavissa oleva mahdollisuus. Ei ihan huono vaihtoehto sekään. Mikäli ongelmaksi nousee osoitettavien autopaikkojen määrä, rakennetaan sitten vaan se määrä asuntoja, mikä kokonaisuudessa on mahdollista.

Seuraavaksi toteutuvat päätökset ovat Lahden kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenten näkemysten varassa.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu (kok)
kaupunginhallituksen jäsen
Onnelantien asukas


Oheinen kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa Mielipidekirjoituksena sunnuntaina 20.10.2019 muutamaa kappaletta lyhyempänä versiona.

Avainsanat: Onnelantie 2 kaavamuutos, Onnelantie, vanha rukoushuone, vanhan rukoushuoneen tontti, kaavoitus, Lahti, Lahden kaupunki

Vaikuttajanaisia Lahdessa koolla tänään

Tiistai 19.3.2019 klo 11.58 - Merja Vahter

Hienosti alkoi tämä Minna Canthin ja tasa-arvon päivä.
Meitä oli Milla Bruneaun kutsumana 80 naista koolla aamiaisen ja hienojen
alustusten merkeissä Hennala Klubilla, entisen Toimiupseerikerhon tiloissa.

Milla kertoi omasta uratarinastaan, joka onkin suhteellisen huikea noinkin
nuoreen ikään nähden.

Hänen jälkeensä kuulimme Vaasan yliopiston akateemisten palvelujen johtajan Heli Häyrysen esityksen ”Naisten työuraan ja urakehitykseen vaikuttavat tekijät” sekä
Paula Helteen alustus teemalla ”Miten muotoilla omaa uraa työelämän
muuttuessa?”

Oli erittäin mielenkiintoinen, innostava ja kannustava tilaisuus meille
kaikille mukana olleille.

Lyhyesti ja ytimekkäästi kiteyttäen: Uskaltakaa, kokeilkaa uutta, menkää kohti
unelmia, rohjetkaa uudistaa ja uudistua, empatiakyky ei ole työelämässäkään
ainakaan haitaksi, nähkää mahdollisuudet ja kyetkää myös kannustavaan tiimityöskentelyyn
tulosten saavuttamiseksi. Parhaita ja tärkeimpiä tsemppaajia ovat omien
perheidemme ja muun lähipiirin miehet.

Naisia on vihitty papeiksi 30 vuotta. Seurakuntien johdossa on edelleen
kirkkoherra, on hän sitten nainen tai mies. Niin kuin on Eduskunnankin johdossa
Puhemies, kulkee hän sitten Marimekossa tai tummassa puvussa. Lähdenkin tästä
pikimiten vastaanottamaan Puhemies Paula Risikon Lahden vierailulle Trio
kauppakeskuksen Sinuhen kahvilaan.

Näitä kokoontumisia kannattaa jatkaa. Hienoa naisenergiaa. Ihan mahtavaa.





Avainsanat: VaikuttajanaisetLahti #lahti #yrittäjyys #naisyrittäjyys #yritysjohto #itsenäisyys #kannustavuus #vertaistuki

Lilliputti-muistelua

Sunnuntai 3.3.2019 klo 13.40 - Merja Vahter

Tämä tänään saamani yksityisviestiyhteydenotto sai aikaan taas niin kiitollisen olon, että oli ihan pakko avautua.
 
Se oli tullut minulle Facebookissa tuolta Merja Vahter – Kokoomus – Lahti –sivujeni kautta.

”Olet vuosikymmenten ajan, tietämättäsi ..liittynyt elämääni...kaikki alkoi LILLIPUTTI lastenvaateliikkeestä 1983 esikoiseni synnyttyä. Ystävällisin terveisin …

Niin ihana liike...aina sinä ystävällisenä vastassa, vaikka en suinkaan aina voinut ostaa mitään.”

Kun on tehnyt elämässään aikanaan suhteellisen nuorena ison, rohkean ratkaisun jäämällä pois vakituisesta ja siihen aikaan varsin turvallisesta työsuhteestaan valtion palkkalistoilla, on ihanaa saada palautetta siitä, etten turhaan lähtenyt unelmaani toteuttamaan. Tuota ratkaisuani en toki muutenkaan ole koskaan katunut.

Olin jostain käsittämättömästä syystä haaveillut lähes teini-ikäisestä asti, että haluan joskus perustaa oman liikkeen Lahden keskustaan. Alan miettiminen saattoi vaihdella, mutta enimmäkseen se unelma liittyi vaatteisiin. Siihen taas vaikutti osaltaan se, että olin 14-vuotiaasta asti mennyt joka päivä koulun jälkeen, ja lomilla, Tuomitalon valopihassa sijainneeseen Ajatar-Toivemekkoon töihin. Sain hoitaa siellä heidän posti-, matkahuolto- ja pankkiasiat, eli viedä mm. valmiiksi allekirjoitetut pankkisiirrot pankkiin maksettaviksi. Sillä tavoinhan se laskujenmaksu siihen aikaan hoidettiin. Siellä sain myös oppini myymiseen ja asiakkaiden palveluun, sekä imuroida ja pestä peilejä. Työkaverit ja ”rouva” ansaitsevat siitä opista kiitoksen.

Ehdin kouluajan päättymisen jälkeen olla toimistotöissä sekä nuorison toiminnanohjaajana ennen tuota Hennalan aikaa, siellä pääasiassa Puolustusministeriön Rakennustoimiston isännöitsijätoimiston kanslistina. Sieltä äitiyslomalle lähtiessäni päätin, että tämän seitsemän vuoden Hennala-jakson jälkeen haluan jotain muuta. Ensisijaisesti kuvittelin jääväni kotiäidiksi. No siihenhän minusta ei ollut. Olin tottunut lähtemään aamuisin kodin ulkopuolelle töihin ja uskallan väittää näin jälkeenpäin, että muuhun hakeutuminen oli koko perheen etu.

Sanotaan, että tauot ovat ihmiselle tarpeen ajatustyötä ja ideointia varten. Näin se oli tässäkin tapauksessa. Lapsen kanssa päivissä toki tekemistä riitti, mutta jostakin takaraivon sopukoista nousi vahvana esiin taas se haave omasta yrityksestä, nimenomaan palvelevasta erikoisliikkeestä kaupunkimme keskustaan. Ala hahmottui lopulta pitkälti siitä, että juuri sillä hetkellä Lahdessa ei ollut ainuttakaan lastenvaatteiden erikoisliikettä. Toki lahtelaiset sellaisen tarvitsisivat. Siinä se on. Vaatteet ja lapset sekä lapsiperheet. Visiona myydä keskihintaisia laadukkaita vaatteita palvelevassa erikoisliikkeessä. Suomalaisia ja Keski-Euroopasta tulevia. Elettiin aikaa, jolloin Lahden keskustassa oli huutava pula riittävän hyvällä paikalla sijaitsevista liikehuoneistoista. Sain kuitenkin vihdoin sellaisen vuokrattua Rautatienkadun mäestä läheltä Vuorikatua. Pieni tila, mutta hyvät näyteikkunat kahdella sivulla. Kesän aikana vapautuva.

Sinänsä metka juttu oli, että kun aloitin tammikuussa 1984 sisäänostot, kuulin lähes ensimmäisenä tapaamaltani alan myyntiedustajalta, että Lahteen on tulossa yksi alan erikoisliike kevätkesän aikana.
No sepäs sattui. Joku muukin oli huomannut saman puutteen erikoisliiketarjonnassa. Hiukanhan se pisti miettimään, mutta sitten hoksasin, että onhan muidenkin alojen liikkeitä useampia. Niinpä valmistauduin ihan täysillä koko kevään tämän oman yritykseni toteuttamiseen sopimalla rahoitukset, myyntituotteiden sisäänostot, liiketilan remontit, ulkoisen ilmeen suunnittelun tilaamiset ja toteutukset, ym. ym.
Alusta asti päätin, että palkkaan yhden myyjän, jotta aikaa jää edes kohtuullisesti myös perheelle. Hän olikin sitten mukana heti ensimmäisistä sisäänostoista alkaen. Siinä mielessä meitä oli tätä kokonaisuutta rakentamassa kaksi, vaikka kaikki yritysvastuu oli minulla. Kotona oli onneksi kannustava tuki mieheni taholta. Ennen koulujen alkua loppukesällä oli sitten kaikki valmiina avata asiakkaille ovet ensimmäiseen pieneen myymäläämme, Lastenputiikki Lilliputtiin. Ihanaa ja jännittävää. Muistan ensimmäiset asiakkaamme edelleen. Terveisiä vaan. Tapaamme aina silloin tällöin eri yhteyksissä.

Ja kaikki kipinä nyt tämän kirjoittamiseen tuli siis tuosta aamupäivällä saamastani Lilliputin asiakkaaksi tunnustautuneen ihmisen viestistä, joka kertoi kahden, nyt jo aikuisen pojankin muistavan minut hyvin, ja heidän asiakaskäyntinsä Lilliputissa. Ja kuulostakoon hieman kehuskelulta tai ei, saan vastaavia palautteita aina silloin tällöin. Voitte vain kuvitella kuinka ne lämmittävät, koska sain mielelläni palvella melkoisen isoa asiakaskuntaa kaikkiaan 22 vuotta. Myymälöitä ehti olla neljä. Se ensimmäinen Rautatienkatu 16 pari vuotta, sitten kymmenisen vuotta Rajasen talossa Rautatienkatu 18 ja sen kanssa osin samaan aikaankin Aleksanterinkadulla Triossa nykyisen Pentikin paikalla ja viimeisen jäähdyttelyvuoden Hämeenkatu 13. Vaatetimme vuosien aikana valikoimillamme lapset keskosista 176 senttisiin, alusvaatteista ulkoiluvaatteisiin, päästä varpaisiin.

Vuosien mittaan yritys laajeni myös ulkomaantuontiagentuuriksi, koska sain, pyytämättä ja odottamatta kuin muinainen ministeri, tarjouksen ryhtyä suuren itävaltalaisen vaatetuskonsernin lastenvaatemalliston tuontiagentiksi Suomessa. Näin asiakaspiirini kasvoi kuluttaja-asiakkaiden palvelemisesta myös suomalaisten erikoisliikkeiden ja tavaratalojen sisäänostajiin. Nuo Kiddy, ja myöhemmin Kiddy Fashion sekä X-Teens vaatteet ovatkin yksi merkittävin osa niitä vaatteita, joiden laadukkuutta ja kivaa näköä asiakkaat muistelevat ja kiittelevät edelleen. Tuo koko Kiddy-tuotteiden tuonnin minun vastuulleni tulo olisi ihan oman tarinansa paikka, mutta jääköön se nyt tällä kertaa. Huimat ja hienot muistot niistäkin 14 vuodesta, jolloin sitä vähittäiskaupan ohella hoidin. Toki muutamien myyntiedustajien avustamana.

LIlliputissa_Titta_Merja__ja_Marja.png

Jälleen on pakko korostaa. Ei sitä Lilliputin hyvää asiakaspalvelua myymälöissä pelkästään minun toimesta toteutettu. Siitä kiitoksen ansaitsevat vähintään yhtä paljon Marja, Krista, Seija, Helena, Titta, Sirpa ja keitä kaikkia nyt sitten ehtikään vielä heidän lisäkseen olla, joskin hieman lyhyempinä työsuhteina.

Ja varsinkin sitten, kun lupauduin lähtemään eri järjestöissä toimimisen lisäksi tähän kunnallispolitiikkan ja vähän laajemminkin yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen, olivat he minua enemmän asiakkaiden kanssa tekemisissä, palvelemassa kaikkia ihania Lilliputin asiakkaita. Asiakkaille kuuluu kiitos kaikista 22 vuodesta. Jos oli iloa meistä teille, niin oli myös teistä meille. Monista asiakasperheistä tuli hyvinkin läheisiä ja lähes ystävyyteen verrattava tunneside jatkuu edelleen, vaikka luovuin ihan omasta tahdostani tuosta synnyttämästäni yrityksestä jo 2006 loppukesällä. Kiitos ja kumarrus.


Merja Vahter

kauppias, ja tästä tittelistä ylpeä


Avainsanat: Lahti, Lastenputiikki Lilliputti, kauppias, asiakkaat, asiakastyytyväisyys, asiakaspalvelu, palveluasenne, yrittäminen, yrityksenperustaminen, unelma, unelmantoteutuminen, Merja Vahter

Paluumuuttajat ovat Lahdelle arvokkaita

Perjantai 15.2.2019 klo 9.10 - Merja Vahter

Näkökulmani kaupunginvaltuutetun tehtävään on aina ollut se, että meidän on mahdollisimman paljon tavattava erilaisista viiteryhmistä tulevia kaupunkilaisia. Erityisesti tämän näen tärkeäksi meidän kaupunginhallituksessa istuvien kohdalla. Tänään saimme toteutettua tapaamisen Lahteen pääkaupunkiseudulta, lähinnä Helsingistä paluumuuttaneiden kanssa. Aloite oli tullut heidän taholta. Parituntisen keskustelun aikana kuulimme heidän ajatuksiaan Lahdesta, kaupunkimme hyvistä puolista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Alusta asti heidän tapaamisessa tänään oli kanssani mukana kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Milla Bruneau. Mainion sattuman ansiosta kaupungintalon Tyrmässä toteuttamaamme tapaamiseen ehti pikipäin poikkeamaan myös kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Kun hän kuuli millaisia vieraita meillä oli, tuli hän mielellään vaihtamaan heidän kanssaan muutaman sanan. Onhan toki hienoa, että Lahti houkuttelee uusia asukkaita, jotka haluavat myös itse käyttää aikaansa oman, yhteisen kaupunkimme kehittämiseen. Puhumattakaan siitä, miten valmiita he ovat viemään viestiä Lahdesta hyvänä, ellei peräti loistavana kaupunkina muidenkin tietoisuuteen.

Kiitos innostavasta keskustelusta Outi Linnanterä, Eeva Sokolowski ja Marja Tinnilä. Hienoa, että olette palanneet lapsuutenne ja nuoruutenne kotikaupunkiin.Paluumuuttajat_ja_Milla_ja_kj_Timonen.jpg

Avainsanat: Lahti, paluumuutto, uutta energiaa, arvostus, Milla Bruneau, kaupunginjohtaja Pekka Timonen

Nuorisotyöttömyys on yhteinen huoli

Keskiviikko 9.1.2019 klo 22.09 - Merja Vahter

Kokoonnuimme tänään kaupunginhallituksen koolle kutsumana suurella joukolla Niemen kampukselle pohtimaan liian korkeaa nuorten työttömyyden tilaa ja sen korjaamista Lahdessa.

Saimme TEM:n Janne Savolaisen alustuksessa kuulla tilannetta valtakunnallisesti ja senkin perusteella voimme todeta, ettemme ole huolinemme yksin. Tilastojen seuraaminen ei tuota tulosta, vaan ainoastaan kova tahto kehittää tavat, jolla saamme korjattua tilannetta.

Olimme kutsuneet sinne sekä koulutustahojen että yritysten ja yrittäjäjärjestöjen edustajia. Luonnollisesti myös kaupunginjohtaja sekä muita Lahden kaupungin virkamiehiä oli paikalla. Alustusten jälkeen jakauduimme pienempiin ryhmiin miettimään millaisia ajatuksia nuorten tilanne meillä kullakin herätti ja miten lähtisimme sitä korjaamaan. Ryhmässä, jossa itse olin keskustelemassa, olimme yhtämieltä siitä, että tärkeimpiä asioita työllistymisen toteutumiseksi ovat motivaatio, asenne ja riittävän hyvä itsetunto. Uskoimme, että tätä asiaa voimme me aikuiset edistää kannustamalla heitä uskomaan itseensä. Se on usein pienestä kiinni. Luonnollisesti suuri rooli tässä on vanhemmilla, mutta niin on myös ihan jo peruskoululla sekä muilla nuorten kanssa tekemisissä olevilla aikuisilla. Esille nousi myös, että henkilökohtaisten kohtaamisten merkitys on suuri.

Lahdessa Ohjaamo tekee jo nyt hyvää työtä, samoin Etsivä työ. Koulujen opojen resurssien tulee ulottua myös riittävän pitkälle ohjaamaan nuoria oikeille urille.

Tämä oli nyt ensimmäinen tässä muodossa toteutettu kaupunginhallituksen iltakoulu tämän asian äärellä, mutta työ jatkuu, jotta saamme nuorten työllistymistä edistettyä.

Merja Vahter
kaupunginhallituksen jäsen
kaupunginvaltuutettu

Avainsanat: nuorisotyöttömyys, työttömyys, Lahti, huoli

Starckjohannin johto valitsi aikanaan Lahden

Tiistai 31.7.2018 klo 14.11 - Merja Vahter

150 vuotta sitten perustettu Starckjohann-yhtiö on vuosikymmenten varrella ollut yksi merkittävä työllistäjä.

Kuin sattuman kaupalla osui käsiimme kesäpaikkamme vintillä vuosikymmeniä säilynyt Etelä-Suomen Sanomien numero heinäkuun 21. päivältä vuodelta 1968, jossa lehdessä oli laaja kirjoitus silloin 100 vuotta täyttäneestä yrityksestä. Juhlapäivä oli virallisesti 22.7.

Voidaan sanoa, että Lahti oli onnekas, kun yrityksen johto päätti siirtää alkujaan Viipuriin vuonna 1868 perustetun yrityksen vuonna 1940 juuri Lahteen. Se on tarjonnut täällä ja lisäksi muuallakin Suomessa suuren määrän työpaikkoja, monissa perheissä useammalle sukupolvelle.

Tuo artikkeli oli mielenkiintoista luettavaa, vaikka omalla kohdallani minulla oli jo entuudestaan kyseisestä yrityksestä monenlaista tietoa, kuultua, luettua sekä koettua. Se johtuu mm. siitä, että oma lapsuuden perheeni on yksi esimerkki siitä, millainen merkitys silloin Oy Starckjohann & Co Ab nimellä tunnetulla on ollut työllistäjänä. Sen palveluksessa on vuodesta 1950 eteenpäin työelämänsä vuosien aikana ehtinyt olla isämme lisäksi kaikki viisi lasta, osa meistä pidemmän, osa lyhemmän aikaa.

Tässä kirjoituksessa haluan kuitenkin lähestyä asiaa ennen kaikkea yhteiskunnan kannalta, Lahden etunenässä. Olen usein sanonut, että koskaan ei voi tietää minkä kokoiseksi uusi, perustettu yritys voi kasvaa. Sen todistamiseksi riittävät mm. henkilöstöluvut, jotka tuosta mielenkiintoisesta ESS:n julkaisemasta 100-vuotisjuhlan kunniaksi kirjoitetusta artikkelista sain.  

Yhtiön pääkonttori, myynti ja varasto toimivat siis 1940 alkaen Lahdessa. Helsinkiin perustettiin samana vuonna sivupiste, joka hoiti ulkomaankauppaa, pääasiassa raudan tuontia, joka laajeni vuosi vuodelta.
Kirjoituksen perusteella Lahti on koettu tuolloin erittäin yritysystävälliseksi kaupungiksi, joka muuten on nytkin kaupunginvaltuuston tuoreimmassa strategiassakin vahvana tavoitteenamme. Tuolloin siis ainakaan se ei ole ollut pelkkää sanahelinää. Sitä todistaa sekin, että lukemattomien kasvun ja monipuolistumisen vuosienkaan yhteydessä yhtiö ei ollut kokenut tarvetta siirtää pääkonttoriaan ja yhtiön kotipaikkaa muualle. Starckjohannin kehittymisen edistämisestä on kiitosta saanut kaupungin lisäksi myös valtionrautatiet. Se on ymmärrettävissä, kun ajattelee Mytäjäisten keskusvaraston ja muiden alueen kiinteistöjen sijaintia.  Lahden kaupunki on nostettu esiin keskusvaraston sekä Aleksanterinkadun varrelle vuonna 1950 valmistuneen liiketalon tonttijärjestelyjen sujuvassa ja ripeässä hoitamisessa. Samoin oli ollut vuonna 1945 valmistuneen 18.000 m2:n Lahdenkatu 14 asuin- ja liikerakennuksen osalla. Siinä sijaitsi Starckjohannin vähittäiskauppaa ennen näyttävän liiketalon ja autokauppakiinteistöjen rakentamista. Talossa oli tuolloin paljon myös henkilökunnan koteja.

Vuonna 1965 valmistunut autokauppa ja huoltokorjaamokiinteistö olivat puolestaan aikansa suurimmat alallaan. Samanaikaisesti oli laajennettu toimintaa ja kiinteistöjä myös Tampereella ja Turussa. Vuonna 1968 yhtiöllä oli toimintaa myös aiemmin mainittujen kaupunkien lisäksi Oulussa, Porissa, Lappeenrannassa ja Heinolassa.

Yritykseen kuului tytäryhtiöitä, itse perustettuja ja ostettuja, toimiala laajeni, osa sulautui olemassa olevan nimen alle, osassa säilyi ostettujen yritysten nimet.

Siitä henkilöstön määrän kasvusta oli tuolla aiemmin jo mainintaa. Tässä lukuja ensimmäisen sadan toimintavuoden ajalta. Vuoden 1870 lopulla 9 henkeä, vuosisadan vaihteessa 25, v. 1910 noin 40, v. 1920 noin 180, v. 1930 noin 220, v. 1939 noin 275, v. 1965 lähes 700 tytäryhtiöineen ja vuonna 1968 oli jo 860 henkeä yritysryppään palkkalistoilla. Nämä luvut perustuvat tuon lehtiartikkelin tietoihin.
”Rautapuodista kauppahuoneeksi” - Starckjohann-Telko Oy (Jukka Erävuori) kirjan sivulta löytyy tieto vuoden 1987 henkilöstötilanteesta, joka konsernissa kaikkiaan on silloin ollut vuositasolla 1724.

Myöhempinä vuosina on tapahtunut paljon muutoksia niin yrityksen nimissä kuin toimialoissa tullen ja mennen. 150 vuoteen on ehtinyt mahtua paljon hyviä ja huonoja aikoja sekä asioita. Yrityksiä on ostettu, myyty ja yhdistelty. Nykyisiä kaikuja Starckjohannista ovat mm. Lahdessa Suomen pääkonttoriaan pitävä BE Group Oy Ab ja Stark.

Loppukiteytyksenä voin vain todeta, että turhaan ei puhuta siitä kuinka suuri merkitys on sillä, mihin yritykset päättävät sijoittua, kuinka niitä johdetaan ja miten henkilökunnasta pidetään huolta, arvostetaan. Vastaavia yrityksiä on onneksemme ollut Lahdessa useita. Tällä kirjoituksella haluan joka tapauksessa osoittaa kiitoksen ja arvostuksen sille, että sotien jälkeen Starckjohannia johtaneet ihmiset ovat katsoneet yhtiölleen parhaaksi mahdolliseksi sijoituspaikaksi juuri Lahden ja olleet merkittävässä roolissa kaupunkimme kehittämisessä ihan konkreettisessa mielessä. Kaupunkikuvaamme kuuluu edelleen aikanaan rohkeaksikin sanottu tavaratalokiinteistö torin vieressä, jota yhtiössä liiketaloksi kutsuttiin.

Stj_liiketalo_varikuva.jpgNykyisenä kaupunginvaltuutettuna ja lahtelaisena voin vain toivoa, että uusia työllistäviä yrityksiä syntyy ja muuttaa kaupunkiimme jatkossakin. Se edellyttää ihmisiltä yksilöinä rohkeutta ja uskoa tulevaisuuteen sekä sitä, että muistamme kaikilla tahoilla tuon yritysystävällisyyden merkityksen koko kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin edellytyksenä.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu, kok
kaupunginhallituksen jäsen

(Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa hieman supistettuna tekstinä 31.7.2018.)

 

 

Avainsanat: Starckjohann, Lahti, yritysystävällisyys, työllistäminen, yrityksen sijoittuminen, Lahden kaupunki

Taide- ja muotoilukeskuksessa on kyse myös elinvoimasta

Perjantai 12.1.2018 - Merja Vahter

Pitkään tavoiteltu parannus Lahden taidemuseon tilojen laajentamiseen ja monimuotoistamiseen on nyt lähempänä kuin koskaan. 1950-luvulta asti tilapäistiloissa toiminut museo saattaa ensi maanantain, 15.1. valtuuston kokouksen jälkeen päästä vihdoin asianmukaisempiin olosuhteisiin, taiteen lisäksi muotoiluun painottuvaan keskuskokonaisuuteen. Vanhaan Mallasjuoman tehdaskiinteistöön kehitetty Malski tarjoaa uudisrakennusosassaan sellaista vaihtoehtoa, johon Lahden kaupungin kannattaa suhtautua vakavasti, mikäli haluamme samalla kasvattaa kaupunkimme elinvoimaisuutta sekä houkuttelevuutta matkailukaupunkina. Suunnitelma tunnetaan myös nimellä LAD.

Kaupunginhallitus näytti valmistelun edistämiselle vihreää valoa 8.1.2018 pitämässään kokouksessa ja sille tuntuu nyt olevan vahvaa kannatusta yli puoluerajojen. Kokoomuksen valtuustoryhmä on useammassa yhteydessä tutustunut suunnitelmiin, laskelmiin, mahdolliseen tilojen käyttöön, ym. Ryhmällemme on luonnollisesti ollut tärkeää hahmottaa, mitkä ovat hankkeen toteutumisen realiteetit.  Yhtenä niistä korostui tarve tietää investorin, eli rakentamisen rahoittajan ja tulevan vuokraisännän resurssit. Kiinteistö siirtyy uuteen omistukseen, kunhan tuleva rakennuttamisen toteuttaja on perehtynyt vielä tarkemmin rakentamisen kustannuksiin. Kaupunginhallitus antoi kaupungin lakimiehelle tehtäväksi selvittää virkavastuullaan onko rakennushankkeen toteuttajalla resurssit sen loppuunsaattamiseen kokonaisuudessaan. Tämän hän on kaupunginvaltuuston infotilaisuudessa antamansa tiedon mukaan tehnyt.

Kaupunginhallitus edellytti pitkään käydyn keskustelunsa jälkeen myös, että ennen kuin Tilakeskus, jolle hallintosäännön mukaan vuokrasopimuksen allekirjoittaminen kuuluu, vuokraamisen ehdot ja kaikki muu siihen liittyvä tieto tuodaan sekä kaupunginhallituksen että liikunta- ja kulttuurilautakunnan kokouksiin.

Lahdella on hienot taidekokoelmat, mukaan lukien yksi maailman kattavimmista ja hienoimmista julistekokoelmista. On toivottavaa, että saamme taiteen monimuotoisuudessaan vihdoin myös laajemmin esille. Samoin se mahdollistaa ottaa Lahteen näyttelyistä, joita tullaan katsomaan hyvinkin kaukaa.

Malskille kaavaillun keskuksen yhteyteen olemme vihdoin saamassa myös huonekalumuseon, jonka kaupunkimme todella ansaitsee. Olemmehan kiistatta Suomen tunnetuin arvostetun huonekaluteollisuuden keskittymä, mm. Askon ja Iskun ansiosta. Niiden lisäksi on ollut niin Nupponen kuin Lahden Puutyö ja monia muita. Eiköhän sinne löydä vielä tulevaisuudessa myös Nastolan alueella toimivan Pedronkin kalusteita. Tätä jo olemassa olevaakin huonekalumuotoilun kokoelmaa on makuutettu aivan riittävän kauan varastoissa yleisöltä pimennossa. Muotoilu on toki paljon muutakin kuin huonekalut, Lahtea ajatellen vaateteollisuus on siitä yksi oivallinen esimerkki vuosikymmenien perinteen muodossa.

Jokainen meistä valtuutetuista tietää, että vuosittaiset vuokrakustannukset tulevat hankkeen toteutumisen yhteydessä nousemaan siitä, mitä ne ovat nyt Vesijärvenkadulla toimivaan taidemuseoon verrattuna. Emme kuitenkaan ole nyt varautumassa vain ja ainoastaan taidemuseotiloihin, vaan aivan uudenlaiseen kaupungin elinvoimaa ja matkailullista houkuttelevuutta ja kiinnostavuutta edistävään keskittymään, jossa kaupungin vuokraamaksi kaavailtujen tilojen lisäksi tullaan näkemään paljon yritys- ym. toimintaa. Unohtaa ei myöskään sovi mahdollisuutta toteuttaa siellä lasten taidekasvatusta eri muodoissaan.

Tunnettu tosiasia on, että kulttuuri luo hyvinvointia, joka omalta osaltaan säästää kaupungin menoja sosiaalipuolella, johon rahaa saadaan menemään pohjaton määrä, toki niidenkään satsausten tarpeellisuutta vähättelemättä. Meiltä tarvitaan nyt samaa rohkeutta, mitä aikanaan kaupungintalon tai Sibeliustalon rakentamispäätöstä tehtäessä on menneiden vuosikymmenten valtuutetuilla ollut. Ja nyt emme edes rakenna kaupungin rahoilla.

Merja Vahter, kok
kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

Avainsanat: taide- ja muotoilukeskus, LAD, Malski, Lahti