Starckjohannin johto valitsi aikanaan Lahden

Tiistai 31.7.2018 klo 14:11 - Merja Vahter

150 vuotta sitten perustettu Starckjohann-yhtiö on vuosikymmenten varrella ollut yksi merkittävä työllistäjä.

Kuin sattuman kaupalla osui käsiimme kesäpaikkamme vintillä vuosikymmeniä säilynyt Etelä-Suomen Sanomien numero heinäkuun 21. päivältä vuodelta 1968, jossa lehdessä oli laaja kirjoitus silloin 100 vuotta täyttäneestä yrityksestä. Juhlapäivä oli virallisesti 22.7.

Voidaan sanoa, että Lahti oli onnekas, kun yrityksen johto päätti siirtää alkujaan Viipuriin vuonna 1868 perustetun yrityksen vuonna 1940 juuri Lahteen. Se on tarjonnut täällä ja lisäksi muuallakin Suomessa suuren määrän työpaikkoja, monissa perheissä useammalle sukupolvelle.

Tuo artikkeli oli mielenkiintoista luettavaa, vaikka omalla kohdallani minulla oli jo entuudestaan kyseisestä yrityksestä monenlaista tietoa, kuultua, luettua sekä koettua. Se johtuu mm. siitä, että oma lapsuuden perheeni on yksi esimerkki siitä, millainen merkitys silloin Oy Starckjohann & Co Ab nimellä tunnetulla on ollut työllistäjänä. Sen palveluksessa on vuodesta 1950 eteenpäin työelämänsä vuosien aikana ehtinyt olla isämme lisäksi kaikki viisi lasta, osa meistä pidemmän, osa lyhemmän aikaa.

Tässä kirjoituksessa haluan kuitenkin lähestyä asiaa ennen kaikkea yhteiskunnan kannalta, Lahden etunenässä. Olen usein sanonut, että koskaan ei voi tietää minkä kokoiseksi uusi, perustettu yritys voi kasvaa. Sen todistamiseksi riittävät mm. henkilöstöluvut, jotka tuosta mielenkiintoisesta ESS:n julkaisemasta 100-vuotisjuhlan kunniaksi kirjoitetusta artikkelista sain.  

Yhtiön pääkonttori, myynti ja varasto toimivat siis 1940 alkaen Lahdessa. Helsinkiin perustettiin samana vuonna sivupiste, joka hoiti ulkomaankauppaa, pääasiassa raudan tuontia, joka laajeni vuosi vuodelta.
Kirjoituksen perusteella Lahti on koettu tuolloin erittäin yritysystävälliseksi kaupungiksi, joka muuten on nytkin kaupunginvaltuuston tuoreimmassa strategiassakin vahvana tavoitteenamme. Tuolloin siis ainakaan se ei ole ollut pelkkää sanahelinää. Sitä todistaa sekin, että lukemattomien kasvun ja monipuolistumisen vuosienkaan yhteydessä yhtiö ei ollut kokenut tarvetta siirtää pääkonttoriaan ja yhtiön kotipaikkaa muualle. Starckjohannin kehittymisen edistämisestä on kiitosta saanut kaupungin lisäksi myös valtionrautatiet. Se on ymmärrettävissä, kun ajattelee Mytäjäisten keskusvaraston ja muiden alueen kiinteistöjen sijaintia.  Lahden kaupunki on nostettu esiin keskusvaraston sekä Aleksanterinkadun varrelle vuonna 1950 valmistuneen liiketalon tonttijärjestelyjen sujuvassa ja ripeässä hoitamisessa. Samoin oli ollut vuonna 1945 valmistuneen 18.000 m2:n Lahdenkatu 14 asuin- ja liikerakennuksen osalla. Siinä sijaitsi Starckjohannin vähittäiskauppaa ennen näyttävän liiketalon ja autokauppakiinteistöjen rakentamista. Talossa oli tuolloin paljon myös henkilökunnan koteja.

Vuonna 1965 valmistunut autokauppa ja huoltokorjaamokiinteistö olivat puolestaan aikansa suurimmat alallaan. Samanaikaisesti oli laajennettu toimintaa ja kiinteistöjä myös Tampereella ja Turussa. Vuonna 1968 yhtiöllä oli toimintaa myös aiemmin mainittujen kaupunkien lisäksi Oulussa, Porissa, Lappeenrannassa ja Heinolassa.

Yritykseen kuului tytäryhtiöitä, itse perustettuja ja ostettuja, toimiala laajeni, osa sulautui olemassa olevan nimen alle, osassa säilyi ostettujen yritysten nimet.

Siitä henkilöstön määrän kasvusta oli tuolla aiemmin jo mainintaa. Tässä lukuja ensimmäisen sadan toimintavuoden ajalta. Vuoden 1870 lopulla 9 henkeä, vuosisadan vaihteessa 25, v. 1910 noin 40, v. 1920 noin 180, v. 1930 noin 220, v. 1939 noin 275, v. 1965 lähes 700 tytäryhtiöineen ja vuonna 1968 oli jo 860 henkeä yritysryppään palkkalistoilla. Nämä luvut perustuvat tuon lehtiartikkelin tietoihin.
”Rautapuodista kauppahuoneeksi” - Starckjohann-Telko Oy (Jukka Erävuori) kirjan sivulta löytyy tieto vuoden 1987 henkilöstötilanteesta, joka konsernissa kaikkiaan on silloin ollut vuositasolla 1724.

Myöhempinä vuosina on tapahtunut paljon muutoksia niin yrityksen nimissä kuin toimialoissa tullen ja mennen. 150 vuoteen on ehtinyt mahtua paljon hyviä ja huonoja aikoja sekä asioita. Yrityksiä on ostettu, myyty ja yhdistelty. Nykyisiä kaikuja Starckjohannista ovat mm. Lahdessa Suomen pääkonttoriaan pitävä BE Group Oy Ab ja Stark.

Loppukiteytyksenä voin vain todeta, että turhaan ei puhuta siitä kuinka suuri merkitys on sillä, mihin yritykset päättävät sijoittua, kuinka niitä johdetaan ja miten henkilökunnasta pidetään huolta, arvostetaan. Vastaavia yrityksiä on onneksemme ollut Lahdessa useita. Tällä kirjoituksella haluan joka tapauksessa osoittaa kiitoksen ja arvostuksen sille, että sotien jälkeen Starckjohannia johtaneet ihmiset ovat katsoneet yhtiölleen parhaaksi mahdolliseksi sijoituspaikaksi juuri Lahden ja olleet merkittävässä roolissa kaupunkimme kehittämisessä ihan konkreettisessa mielessä. Kaupunkikuvaamme kuuluu edelleen aikanaan rohkeaksikin sanottu tavaratalokiinteistö torin vieressä, jota yhtiössä liiketaloksi kutsuttiin.

Stj_liiketalo_varikuva.jpgNykyisenä kaupunginvaltuutettuna ja lahtelaisena voin vain toivoa, että uusia työllistäviä yrityksiä syntyy ja muuttaa kaupunkiimme jatkossakin. Se edellyttää ihmisiltä yksilöinä rohkeutta ja uskoa tulevaisuuteen sekä sitä, että muistamme kaikilla tahoilla tuon yritysystävällisyyden merkityksen koko kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin edellytyksenä.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu, kok
kaupunginhallituksen jäsen

(Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa hieman supistettuna tekstinä 31.7.2018.)

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Starckjohann, Lahti, yritysystävällisyys, työllistäminen, yrityksen sijoittuminen, Lahden kaupunki

Taide- ja muotoilukeskuksessa on kyse myös elinvoimasta

Perjantai 12.1.2018 - Merja Vahter

Pitkään tavoiteltu parannus Lahden taidemuseon tilojen laajentamiseen ja monimuotoistamiseen on nyt lähempänä kuin koskaan. 1950-luvulta asti tilapäistiloissa toiminut museo saattaa ensi maanantain, 15.1. valtuuston kokouksen jälkeen päästä vihdoin asianmukaisempiin olosuhteisiin, taiteen lisäksi muotoiluun painottuvaan keskuskokonaisuuteen. Vanhaan Mallasjuoman tehdaskiinteistöön kehitetty Malski tarjoaa uudisrakennusosassaan sellaista vaihtoehtoa, johon Lahden kaupungin kannattaa suhtautua vakavasti, mikäli haluamme samalla kasvattaa kaupunkimme elinvoimaisuutta sekä houkuttelevuutta matkailukaupunkina. Suunnitelma tunnetaan myös nimellä LAD.

Kaupunginhallitus näytti valmistelun edistämiselle vihreää valoa 8.1.2018 pitämässään kokouksessa ja sille tuntuu nyt olevan vahvaa kannatusta yli puoluerajojen. Kokoomuksen valtuustoryhmä on useammassa yhteydessä tutustunut suunnitelmiin, laskelmiin, mahdolliseen tilojen käyttöön, ym. Ryhmällemme on luonnollisesti ollut tärkeää hahmottaa, mitkä ovat hankkeen toteutumisen realiteetit.  Yhtenä niistä korostui tarve tietää investorin, eli rakentamisen rahoittajan ja tulevan vuokraisännän resurssit. Kiinteistö siirtyy uuteen omistukseen, kunhan tuleva rakennuttamisen toteuttaja on perehtynyt vielä tarkemmin rakentamisen kustannuksiin. Kaupunginhallitus antoi kaupungin lakimiehelle tehtäväksi selvittää virkavastuullaan onko rakennushankkeen toteuttajalla resurssit sen loppuunsaattamiseen kokonaisuudessaan. Tämän hän on kaupunginvaltuuston infotilaisuudessa antamansa tiedon mukaan tehnyt.

Kaupunginhallitus edellytti pitkään käydyn keskustelunsa jälkeen myös, että ennen kuin Tilakeskus, jolle hallintosäännön mukaan vuokrasopimuksen allekirjoittaminen kuuluu, vuokraamisen ehdot ja kaikki muu siihen liittyvä tieto tuodaan sekä kaupunginhallituksen että liikunta- ja kulttuurilautakunnan kokouksiin.

Lahdella on hienot taidekokoelmat, mukaan lukien yksi maailman kattavimmista ja hienoimmista julistekokoelmista. On toivottavaa, että saamme taiteen monimuotoisuudessaan vihdoin myös laajemmin esille. Samoin se mahdollistaa ottaa Lahteen näyttelyistä, joita tullaan katsomaan hyvinkin kaukaa.

Malskille kaavaillun keskuksen yhteyteen olemme vihdoin saamassa myös huonekalumuseon, jonka kaupunkimme todella ansaitsee. Olemmehan kiistatta Suomen tunnetuin arvostetun huonekaluteollisuuden keskittymä, mm. Askon ja Iskun ansiosta. Niiden lisäksi on ollut niin Nupponen kuin Lahden Puutyö ja monia muita. Eiköhän sinne löydä vielä tulevaisuudessa myös Nastolan alueella toimivan Pedronkin kalusteita. Tätä jo olemassa olevaakin huonekalumuotoilun kokoelmaa on makuutettu aivan riittävän kauan varastoissa yleisöltä pimennossa. Muotoilu on toki paljon muutakin kuin huonekalut, Lahtea ajatellen vaateteollisuus on siitä yksi oivallinen esimerkki vuosikymmenien perinteen muodossa.

Jokainen meistä valtuutetuista tietää, että vuosittaiset vuokrakustannukset tulevat hankkeen toteutumisen yhteydessä nousemaan siitä, mitä ne ovat nyt Vesijärvenkadulla toimivaan taidemuseoon verrattuna. Emme kuitenkaan ole nyt varautumassa vain ja ainoastaan taidemuseotiloihin, vaan aivan uudenlaiseen kaupungin elinvoimaa ja matkailullista houkuttelevuutta ja kiinnostavuutta edistävään keskittymään, jossa kaupungin vuokraamaksi kaavailtujen tilojen lisäksi tullaan näkemään paljon yritys- ym. toimintaa. Unohtaa ei myöskään sovi mahdollisuutta toteuttaa siellä lasten taidekasvatusta eri muodoissaan.

Tunnettu tosiasia on, että kulttuuri luo hyvinvointia, joka omalta osaltaan säästää kaupungin menoja sosiaalipuolella, johon rahaa saadaan menemään pohjaton määrä, toki niidenkään satsausten tarpeellisuutta vähättelemättä. Meiltä tarvitaan nyt samaa rohkeutta, mitä aikanaan kaupungintalon tai Sibeliustalon rakentamispäätöstä tehtäessä on menneiden vuosikymmenten valtuutetuilla ollut. Ja nyt emme edes rakenna kaupungin rahoilla.

Merja Vahter, kok
kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: taide- ja muotoilukeskus, LAD, Malski, Lahti