Tuttu osa kokoomuslaisuutta on poissa

Perjantai 15.4.2022 klo 11.56 - Merja Vahter

Ilkka_Kanerva_kokoomus_kuva_noin_2017.jpgUutinen Ilkka ”Ike” Kanervan poistumisesta keskuudestamme nostaa varmasti meille itse kullekin mieleen erilaisia muistoja hänestä. Sallinette siis, että kirjoitan Ikeen liittyen muutamia asioita, joita minulle nousee hänestä ja yhteisistä asioistamme tai tilanteista mieleen.


Ike oli Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja jokseenkin koko sen ajan, jonka minä olin Lahden Kokoomuksen Nuorten toiminnanohjaajana. Hän johti Nuorten Liittoa vuodet 1972-1976.

Samalla kun näistä ajoista tulee Ike mieleen, tulee näin Hämeen piiriin kuuluvana automaattisesti mieleeni myös Tapani Mörttinen, koska he olivat sen ajan parivaljakko henkilöinä, joita siihen aikaan vietiin politiikassa nuorten yhteistyöllä eteenpäin. Varsinaissuomalaiset tekivät Kanervasta kansanedustajan vuonna 1975 ja me hämäläiset Mörttisestä samana vuonna alkaneelle eduskuntakaudelle. Toki Lahdessa teimme työtä myös paikallisten eduskuntavaaliehdokkaiden eteen, mutta piirin Nuoret olivat vahvasti Tapanin takana.

Monet teistä tätä lukevista ajattelette varmasti, että olen kyllä jo aika fossiili, kun olen jo tuollaisten miesten kanssa ollut tekemässä vaalityötä ja muuta Kokoomustyötä tuolloin 1970-luvulla. Ajatelkaa vaan, itse olen kuitenkin ylpeä siitä, että olen tuonkin ajan saanut kokea. Iältäni olen toki heitä nuorempi.
Olen kuitenkin tullut Lahden Kokoomuksen Nuorten kokopäiväiseen – ja iltaiseen työhön jo noin 19-vuotiaana.

Kooännän, kuten puhekielessä puhuimme, toiminta oli tuohon aikaan sekä valtakunnallisesti että piiritasolla ja paikallisesti Lahdessa tavattoman vilkasta ja tiivistä. Myös aikuisten kokoomuslaisten ja nuorten yhteisiä tilaisuuksia oli paljon. Siksi on luonnollista, että opimme tuntemaan sen ajan poliitikkoja oikeastaan kaikista ikäryhmistä ja eri luottamustehtävätasoilta. Olimme kuin yhtä perhettä ja ajoimme samoja asioita. Jälkeenpäin uskallan sanoa, että nuorisotyöllinenkin merkitys oli silloin suuri.

Nyt Iken kuoleman uutisoinnin yhteydessä nousee mieleeni lukuisia kohtaamisiamme puoluekokouksissa ja muissa puolueen tapahtumissa. Kuten olen tänään joidenkin kirjoitusten yhteydessä saanut lukea, Ike muisti ihmiset. Hän katsoi puhuessaan suoraan silmiin, oli lämmin ja läsnä, saattoi jossain tilanteessa tuikata suukonkin poskelle. Oli hän määrätietoinenkin, tuskin muuten olisi saavuttanut sitä asemaa sen enempää puolueessa kuin valtakunnallisessa politiikassakaan. Virheellisen tiedon asioista hän korjasi nopeasti ja napakasti.

Sekä hänen sanontojaan että aiemmin mainitsemani, Kokoomuksen Nuorten Liiton varapuheenjohtajana vuosina 1975-1987 toimineen Tapani Mörttisen lausahduksia tulee mieleeni aina silloin tällöin. Kun Tapanin kansanedustajataustasta joskus myöhemmin tuli puhe, hän totesi, ”mikään ei ole niin entinen kuin kansanedustaja”. Tapani ehti kärköläläisenä kuitenkin edustaa meitä päijäthämäläisiä siellä useammalla kaudella. Mm. siinä 1987 eduskuntaan valittujen joukossa, kun meillä oli Hämeestä yhteensä kuusi kokoomuslaista kansanedustajaa, Ulla Puolanne, Sirpa Pietikäinen, Ritva Vastamäki, Tapani Mörttinen, Iiro Viinanen ja Matti Viljanen. Siinä meille tavoitetta tulevaisuuteen.

Ilkka Kanerva oli kansanedustaja yhtäjaksoisesti vuodesta 1975 kuolemaansa saakka, eli lähes 47 vuotta. Pitempään kuin kukaan eduskunnassa ollut suomalainen kansanedustaja.

Ikeä muistaen ja kunnioittaen

Merja Vahter
Kokoomusnuori vuodesta 1970
Kokoomuksen järjestöaktiivi
Lahden kaupunginvaltuutettu
Päijät-Hämeen maakuntavaltuutettu

#ilkkakanerva #kokoomusnuoret #kokoomus #tapanimörttinen #hämeenkokoomus #päijäthämeenkokoomus #lahdenkokoomusnuoret #lahdenkokoomus #kokoomuspuolue

 

Avainsanat: Kokoomus, Ilkka Kanerva, Ike Kanerva, Kokoomuksen Nuorten Liitto, kansanedustaja, Kokoomusnuorten puheenjohtaja, Lahden Kokoomuksen Nuoret, Tapani Mörttinen, Hämeen Kokoomus, Kokoomuksen Hämeen piiri, Lahden Kokoomus

Sosiaalipalveluidenkin osuus on merkittävä

Maanantai 10.1.2022 klo 14.21 - Merja Vahter

Aluevaaleista keskustellessa huomattavaan
osaan on noussut terveydenhuollon palvelut,

Merja_Vahter_kuva_20212.jpgniiden toimivuuden varmistaminen tasapuolisesti
koko maakuntamme eli

hyvinvointialueellamme Päijät-Hämeessä.
Se on tärkeä asia ilman muuta meille kaikille silloin,
kun niitä palveluja aika ajoin tarvitsemme.

Haluan nostaa huomioon myös sen, että tulevassa,
karkeasti noin 800 miljoonan euron budjetissa
terveydenhuollon, sairaanhoitopalveluineen osuus on
noin 57 %, eli rahassa noin 456 miljoonaa euroa.

Sosiaalipalveluille, joka sisältää mm. vanhustenpalvelut ja muut iäkkäiden palvelut sekä vammaispalvelut, lastensuojelun, sosiaalityön-, mielenterveys- ja päihdetyön palvelut, ym. tärkeää, on arvioitu menevän kokonaisbudjetista 40 %, eli rahassa noin 320 miljoonaa euroa.

Pelastusalalle palokuntineen ja muuhun sen tehtäväalueeseen liittyvään on budjetissa varattu 3 % osuus, joka rahassa merkitsee noin 24 miljoonaa euroa.

Kaikki nuo aihealueet, joita tämä valtakunnallisesti merkittävä uudistus koskee ovat sellaisia, joita Päijät-Hämeen kuntien asukkaat mitä todennäköisimmin elämänsä varrella tarvitsevat, toiset enemmän toiset vähemmän. Hyvinvointiyhteiskunnassa ne on kuitenkin oltava asianmukaisesti suunniteltuja ja toteutettuja.

Tiedämme, että Suomessa ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Näin ollen vastuumme heille tarjottavista asiallisista palveluista tulee olemaan yksi tärkeä osa, johon pitää päätöksenteossakin löytää oikeat mittasuhteet ja osoittaa tarvittavat resurssit, jotta heitä voidaan kohdella yksilöinä elämänsä loppuun asti. Palvelumuoto, joka sopii oikea-aikaisena yhdelle, ei välttämättä ollenkaan sovi toiselle. Me ihmiset kun olemme erilaisia koko elämämme matkan ajan.

Lastensuojelu on osa-alue, jonka hyvä tai huono hoitaminen vaikuttaa monille koko elämään, sinne vanhuuteen asti. Se on mielestäni yksi sellainen asia, johon täytyy jatkossa pystyä entistä enemmän osoittaa voimavaroja sekä taloudellisia resursseja, jotta varmistamme lapsille turvalliset ja välittävät olosuhteet tähän päivään ja tulevaisuuteen.


Haluan tällä kirjoituksellani osoittaa, että nämä aluevaalit ovat tärkeät. Nyt on vaikuttamisen aika.
Sinä vaikutat äänestämällä miltä hyvinvointialueemme tulevaisuudessa näyttää ja tehtävänsä priorisoi.

Merja Vahter
aluevaaliehdokas, Kok, no 471
Päijät-Häme

Merja_Vahter_kuva_2021.jpg

Avainsanat: aluevaalit, hyvinvointialueet, Päijät-Hämeen aluevaalit, aluevaalit Päijät-Hämeessä, Päijät-Häme, sosiaalipalvelut, terveydenhuollon palvelut, pelastuspalvelut, lastensuojelu, vanhuspalvelut, vammaispalvelut, budjetointi, aluevaaliehdokkaat, KokoomusLahti

Kokoomus ja minä

Sunnuntai 30.5.2021 klo 19.31 - Merja Vahter

Aika vaikea on osata välillä pitää itseään sen ikäisenä kuin on. Olen aivan varma, etten edes ole sen suhteen ainoa. Vuosilukuja ajattelemalla joutuu kuitenkin havahtumaan siihen, että niin se vaan on, että monista asioista on kulunut jo niin tavattoman paljon aikaa, että täytyyhän se uskoa, että ei tässä enää mitään nuoria likkoja olla. Toivottavasti ne kuin varkain kertyneet ikävuodet ovat tuoneet mukanaan myös viisautta, osaamista ja ymmärrystä asioihin sekä muihin ihmisiin suhtautumisessa. Usein kuulee käytettävän sanontaa, että eipä ole sitten ainakaan enää märät korvantaustat. On ehtinyt kokea ylä- ja alamäkiä sekä asettamaan ne oikeisiin mittasuhteisiin. Suurin rikkaus, minkä vuodet tuovat tullessaan, on ollut oikeus ja mahdollisuus saada tutustua valtavaan määrään ihmisiä. Tämä mahdollisuus toteutuu meille ensimmäisenä tietysti jo lapsena, viimeistään koulussa. Harrastukset, työelämä, järjestötoiminta ja lukemattomissa muissa yhteyksissä tulleet kontaktit sekä kohtaamiset jättävät kaikki meihin, toinen toisiimme, jonkunlaisen jäljen.

Viime vuonna havahduin siihen tosiasiaan, että oli kulunut jo 50 vuotta siitä, kun löysin oman poliittisen kotini. Se tapahtui ilman, että siihen olisi esimerkiksi vanhempien tai edes vanhempien sisarusteni toimesta patistettu. Muistan kuitenkin äitini todenneen kerrottuani Lahden Kokoomuksen Nuoriin liittymisestäni, että kyllä pappasi olisi nyt varmasti tyytyväinen, jos eläisi. Ei meillä kotona sen kummemmin politiikasta puhuttu kuin että vaaleja ja vaalituloksia seurattiin. Ehkä niistä saatoin jotakin aikanaan jo päätellä. Yhtä kaikki, olin 16-vuotias, kun liityin Kokoomus-puolueeseen, enkä ole koskaan kokenut, että se oli virhe.

KNn_jasenkortti_v_1971_tuplakopio.jpgUskallan vilpittömästi todeta,
että suurin osa niistä kaikista
rakkaista ystävistä, joita minulla
tänäkin päivänä on, ovat heitä,
joihin jo tuolloin aktiivisen
nuorisotoiminnan vuosina tutustuin.
Mikä parasta, heidän kaikkien aikana
koen vielä edelleen voivani olla joka suhteessa ihan oma itseni ihmisenä.
Meidän kun on jopa ihan turha yrittää esittää olevamme mitään muuta kuin perusluonteemme ja olemuksemme on.

Oma nuorisojärjestötoiminta-aikani Lahden Kokoomuksessa osui aikaan, jolloin poliittinen järjestötoiminta oli kaikin puolin vilkasta. Yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia aikuistenkin kanssa oli paljon, jopa viikoittain. Näin opimme myös siihen, että samassa veneessä ollaan, on oma asema mikä tahansa. Uskallan väittää, että se on paras mahdollinen tapa kasvattaa nuoret uskomaan itseensä sekä arvostamaan kaiken ikäisiä tekijöitä. Siinä oppi myös sen, että voi vaikuttaa.

Työskenneltyäni muutamia vuosia Starckjohannin ATK-osastolla minua pyydettiin Lahden Kokoomuksen Nuorten toiminnanohjaajaksi. Sinä aikana Nuorten ”päämajaksi” tuli Hämeenkatu 4:ssä sijainnut pitkä, vanha Lahden Paidan puutalokiinteistö, jossa toimisto- ja muiden tilojen lisäksi oli suurehko Sali disko-toimintaa varten. Disko toimintahan oli aloitettu jo aiemmin heti 1970-luvun alussa Rautatienkadun ja Aleksanterinkadun tiloissa, ns. Lahti-salissa, jonne disko-iltoina kuljettiin kolmannen kerroksen ulkotasanteen kautta.

Vuonna 1976 siirryin jo normaalimpaa työaikaa noudattaviin työtehtäviin, nuorisotyössähän olin kiinni aamupäivästä alkaen pitkälle iltaan. Ensin KOPpiin pankin tiskin taakse ja sieltä Puolustusministeriön Rakennustoimistoon Hennalaan, josta 1984 irtisanouduin kanslistin vakituisesta työsuhteesta ja perustin oman yritykseni Lastenputiikki Lilliputin. Sen jälkeen jatkoin Kokoomus-perheessä pitkään lähinnä vain hallitustehtävissä sekä tehden vaalityötä puolueelle ja ehdokkaille eri vaalien alla. Kiireiset ja vaativat yrittäjävuodet eivät siinä vaiheessa sen suurempaan määrään Kokoomus-työtä antaneet aikaa. Vuonna 2000 Lahden kunnallisjärjestöstä saivat sitten houkuteltua minut ensin kuntavaalien ehdokashankintaan ja lopulta myös sen vuoden vaaleihin ehdokkaaksi. Minusta tuli kaupunginvaltuutettu 2001 ja se luottamustyö on jatkunut siitä eteenpäin. Siinähän kävi sitten niin, että kun annoin taas Kokoomukselle pikkusormen, puolueen luottamustehtävät laajassa mittakaavassa veivät koko käden, uudelleen. Ja sillä tiellä ollaan, tiiviisti sekä järjestötoiminnassa että kaupunginvaltuutettuna Kokoomuksen valtuustoryhmässä. Omaksi kokemassani joukkueessa, rakkaan kotikaupungin kehittämistyössä.    

Liitän tähän kirjoitukseni oheen muutaman itselleni tärkeän kuvan vuosien varrelta kuvatekstien kera.
Lahden Kokoomuksen 100-vuotishistoriikkikatsausta varten kuvia etsiessäni löysin joitakin näistä paikallisen Kokoomuksen kotipesänä toimineen Lahden Keskustalon kellarivarastosta. Oma vuoden 1971 jäsenkorttini, siis tällä päivämäärällä tasan 50 vuoden takaa, on onneksi säilynyt jossain tietokoneeni kuva-arkistossa vuosia sitten kortista kuvattuna. Muutama kuva on ihan lähivuosilta, kuten huomaatte. Yksi uudemmista kuvista on Hämeen Kokoomuksen kevätkokouksesta, jolloin sain kunnian vastaanottaa yhtenä kolmesta hämäläisestä kokoomusaktiivista Kansallisen Kokoomuksen 100-vuotisjuhlamitalin. Siitä olen erityisen ylpeä ja otettu.

Merja Vahter
kauppias, HHJ PJ
KOK_Toivo_Markku_Arvo_Kuusisto_ja_nuoria_Hameenkatu_4ssa_2.jpg kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
Lahden Kokoomusnaiset ry:n
hallituksen jäsen

Viereisessä kuvassa olemme aikuisten kokoomuslaisten ja muutamien Kokoomusnuorten kanssa 
suunnittelemassa nuorille vuokrattuja 
toimitiloja vanhassa Lahden Paidan 
puutalossa Hämeenkatu 4:ssä. Tilat saimme Juhana Kurki-Suonion, Toivo Markun ja 
Arvo Kuusiston suotuisalla myötävaikutuksella. (Kurki-Suonio puuttuu kuvasta.) Tilojen tarpeisiimme sopiviksi suunnittelun hoiti Toivo Markku ja Arvo Kuusisto vastasi siitä, että remontti toteutuu asianmukaisesti ja kaikki turvallisuusnäkökulmat huomioiden. Me, minä nuorten toiminnanohjaajana ja aktiivisesti toimintaan osallistuneet nuoret saimme esittää toiveet ja tarpeet. Tiloissa järjestettiin kokouksia, diskotoimintaa ja koulun jälkeen monet olivat jo Rautatienkadulla ottaneet tavakseen poiketa kahvilla ja juttelemassa. 
Kooännäläisistä nuorista kuvassa ovat vasemmalla Katriina "Kati" Väänänen, Antti Pesälä, Pekka G. Pallaskari sekä selin Eero "Epi" Grönqvist ja minä vaaleassa paidassa. Takana osin näkyvästä tytöstä en ole varma, joten jätän nimeämättä. 

KOK_Toimiston_pyorean_poydan_aaressa_Ulla_P_ja_miehia.png

Oikealla olevan kuvan mukaiset tilanteet olivat Kokoomuksen toimistolla, jota silloin aluejärjestöksi kutsuttiin, hyvinkin tavanomaisia. Siksi me nuoretkin saimme tilaisuuden tutustua meidän silloisiin kaupunginvaltuutettuihin ja muissa luottamustehtävissä toimineisiin. Tämän mahdollisuuden toivoisin olevan nykyisilläkin Kokoomusnuorillamme. Se, että heitä tapasi oli opettavaista ja kasvatti yhteisöllisyyden tunnetta. Meille oli jopa erilaisia ryhmäkoulutuksia aikuisten järjestöihmisten, erityisesti valtuutettujenn toimesta. Oheisessa kuvassa ovat, vasemmalta Oiva Linnavirta, Pekka Erola, Markku Ahtela, Ulla Puolanne, Reino "Jymy" Gynther, Esko Puusola ja Väinö "Vänni" Saario. 
Tuon pöydän ympärillä on tullut eräätkin tunnit istuttua. Välillä kokoustaen, välillä korttia pelaten ja toisinaan ihan vaan kahvitellen ja jutellen.

Kokpuoluekok_Jyrkin_kanssa_2014.jpg

Lahden Kokoomuksella on ollut ilo olla isännöimässä Hämeen Kokoomuksen kanssa puoluekokousta Lahdessa 50 vuoden jäsenyyteni aikana jo neljä kertaa, vuosina 1971, 1983, 2001 ja 2014. 
Kuva, jossa olen Jyrki Kataisen kanssa, on otettu vuoden 2014 puoluekokouksessa Sibeliustalolla. Tuossa kokouksessa Katainen luopui puheenjohtajan tehtävästä ja seuraavaksi puheenjohtajaksi Lahden kokouksessa valittiin Alexander Stubb. Olen ollut useampaan otteeseen Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen, mm. Jyrki Kataisen puheenjohtajakauden aikana. 

Kokoomuksen_puoluekokous_Sibeliustalolla_iltajuhlassa_Pirjo_S_Helena_S_ja_Merja_V2.JPG

Tämä kuva on saman, vuoden 2014 puoluekokouksen iltajuhlasta Sibeliustalon Metsähallissa, yhdessä Pirjo Savolaisen ja Helena Salakan kanssa. 



Hämeen Kokoomuksen kevätkokouksessa 2019 meille kolmelle aktiivikokoomuslaiselle, Helena Hirviniemelle, Tapani Mörttiselle ja Merja Vahterille ojennettiin joulukuussa 2018 myönnetty Kansallisen Kokoomus-puolueen 100-vuotis juhlamitali. Se oli varmasti suurin arvostus puolueen eteen tekemästäni työstä, mitä koskaan olisin voinut odottaa. Kiitos!

Helena_Hirviniemi_Tapani_Morttinen_ja_Merja_Vahter.jpg














Tässä kuvassa talkoillaan europarlamenttivaalien alla Vantaalla puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä yhdessä Martti Turusen, Jan Vapaavuoren, Tapani Mäkisen, Ben Zyskoviczin ja ... kanssa.

Koklaisia_eurovaalihommissa_Vantaalla.jpg

Avainsanat: Kokoomus, Kokoomusnuoret, Lahden Kokoomuksen Nuoret, puoluetyö, nuorisotyö, järjestötyö, luottamustoimet, kaupunginvaltuutettu, yrittäjyys Kokoomus 100 vuotta

Huumeongelmat ja turvallisuus Lahdessa

Perjantai 14.5.2021 klo 13.48 - Merja Vahter

Organisoimme Lahden Kokoomuksen toimesta Facebook-live-keskustelutilaisuuden 7.5., jossa vieraanamme ja asiantuntijoina oli edustajat Lahden kaupungilta, Harjun terveydestä ja Koulutuskeskus Salpauksesta. Mukana keskustelussa oli myös kokemusasiantuntijoina huumenuoren äiti ja poliisi, jotka ovat kuntavaaliehdokkaina. Lähetystä seurasi suorana aktiivinen kommentoijien ja kysymysten esittäjien joukko, joka antoi omalta osaltaan arvokkaan panoksen kyseiseen tilaisuuteen. Lähetyksellä on sen jälkeen ollut jo muutama tuhat katsojaa. Aihe on siis nytkin ajankohtainen.

Yhtenä tärkeänä esille nousseena huolena oli kaupunkimme keskustassa näkyvä avoin huumeiden kaupanteko. Se koetaan muun haitallisuuden lisäksi turvallisuutta horjuttavana tekijänä, joka saattaa pahimmillaan jopa karkottaa muita kaupungin keskustassa asioivia. Poliisien näkyvää liikkumista toivotaan ja toivottiin tämänkin keskustelun yhteydessä lisää. Yhtenä syynä epäiltiin poliisien näkyvyyden vähentymisen syyksi sitä, että poliisilaitos on muuttanut keskustasta Hennalaan. Kaikkein hyödyllisimmiksi keskusteluun osallistuneiden viesteissä nähtiin poliisien jalkautuminen ja pyörillä liikkuminen keskustassa.  Näin olisi kenties helpoin pysähtyä kohtiin, joissa luvatonta, ei toivottavaa toimintaa on meneillään. Kaikkia poliisejahan emme toki ammattinsa puolesta keskustassa liikkuviksi tunnistakaan, koska heitä liikkuu myös siviilivaatteissa. Näin ollen mielikuvat siitä, että poliiseja ei liiku, ovat osittain myös vääriä.

Joka tapauksessa huoli siitä, että yhä nuoremmat lapset ja nuoret erehtyvät ihan hölmöyksissään kokeilemaan huumeita, jos ja kun heille niitä tarjotaan, on aiheellinen. Se ensimmäinen kerta on vaarallisin, koska heidän joukossaan on aina niitä, jotka saattavat heti jäädä koukkuun. Toisinaan kuulee mielipiteitä, ettei kannabiksen käyttö ole vaarallista ja sen voisi jopa laillistaa. Ne vanhemmat, jotka omien lastensa kohdalla ovat joutuneet asioihin perehtymään, ovat tästä vahvasti eri mieltä. Samoin olivat jo Lahden Kokoomusnaisten toimesta vuonna 2019 järjestettyyn tilaisuuteen osallistuneet asiantuntijapanelistit sekä nyt tässä viimeisimmässä olleet. Tästä esimerkin antoi mukana keskustelussa ollut äiti, joka kertoi meille mm. ns. ”porttiteoriasta”. Kokeilun jälkeen osa nuorista siirtyy aina vaan vahvempiin aineisiin. Tämä on tullut esiin myös vanhempien keskinäisessä vertaistukiryhmässä, jossa hän on mukana. Erittäin tärkeää siis onkin, että saisimme estettyä jo ne ensimmäiset kokeilut ja niiden tarjoamiset.

Toisin kuin usein annetaan mielikuvaa, Lahdessa tehdään eri organisaatioiden toimesta paljon työtä, jolla huumekauppaa ja käyttöä yritetään kitkeä. Tämän olemme saaneet useammassakin yhteydessä tietää, kun vaan olemme valmiita ottamaan tietoa vastaan. Poliisien suositus on ollut ja on, että kaupankäyntiä havaitessa siitä on hyvä heille ilmoittaa. Se on yksi asia, jolla me kuka tahansa kaupunkilainen voimme osaltamme vaikuttaa tilanteeseen. Lahti ei paini asian kanssa yksin, eikä suinkaan ole pahimmassa jamassa, mutta se ei lohduta meitä yhtään. Emme halua menettää yhtään ihmistä huumekierteeseen, sen enempää Lahdessa kuin missään muuallakaan Suomessa. Tästä voinemme kaikki olla yhtä mieltä. Kamppailua huumeidenkäyttöä vastaan ja oikean tiedon jakamista kannattaa jatkaa.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
kuntavaaliehdokas, kok

Huumekeskustelun_FB-livekuva_2.jpg

Alla linkki keskustelun tallennukseen katsottavaksi ja kuunneltavaksi.

https://fb.watch/5u3HDzdJJB/

Avainsanat: huumeet, huumeidenkäyttö, huumeongelmat, ennaltaehkäisy, Lahti, Lahden kaupunki, Koulutuskeskus Salpaus, Harjun terveys, asiantuntijat, livekeskustelu, Facebook-live, Lahden Kokoomus, paneelikeskustelu, Mia Mironoff, Mika Erka, Merja Vahterf

Uutta vuotta kohti

Torstai 31.12.2020 klo 22.44 - Merja Vahter

Vuoden vaihtuminen pistää miettimään niin mennyttä kuin tulevaa.

Aika moinen kärvisteleminen on liittynyt tähän vuoteen 2020 tuolta maaliskuun alusta alkaen. Aina on löydettävä kaikista vastoinkäymisistä myös jotain hyvää. Yhtenä sellaisena voidaan mainita se, että asioita on opittu hoitamaan paljon myös etäkokouksina ja muuna sähköisenä yhteydenpitona sekä puhelimella. Pakko on joskus hyödyllinen asia, jonka kautta syntyy varmasti myös pysyviä tapoja, jotka säästävät niin aikaa kuin luontoa ja ympäristöä yleensä. Sopiva sattuma, kun otetaan huomioon, että Lahti on virallisestikin Euroopan Ympäristöpääkaupunki vuonna 2021. On ollut sitä käytännössä jo aiemmin ja tulee varmasti olemaan myös ensi vuotta seuraavina vuosina. Sen verran selkeästi olemme Lahdessa edelläkävijöitä lukuisissa asioissa.

Vuosi 2021 on myös kuntavaalivuosi, jonka eteen olemme Lahden Kokoomuksessa tehneet työtä jo koko tämän nyt päättyvän vuoden ajan. Ehdokashankinta hyvän ehdokastarjonnan varmistamiseksi vaatii aikaa ja työtä. On ihmisiä, jotka ilmoittavat itse olevansa kiinnostuneita lähtemään ehdolle hoitaakseen yhteisiä asioita kaupungissamme, mutta paljon on käytettävä aikaa myös siihen, että hoksataan kysyä heitä, jotka eivät itse rohkene tai tule muuten ottaneeksi yhteyttä mahdolliseen ehdokkaaksi vaaleihin lähtemiseen liittyen. Nyt on meneillään neljännet vaalit, joissa olen ihan talkoohengellä hoitanut ehdokkaiden kanssa käytäviä keskusteluja kannustaen ja erinäisistä kuntapoliitikon tehtäviin liittyvistä asioista kertoen. Näissä merkeissä olen tänäkin vuonna saanut tilaisuuden tutustua moniin uusiin ihmisiin ja huomannut miten mahtavaa tietotaitoa heiltä löytyy, jota kaupungin kehittämisessä ja päätöksenteossa tarvitaan. Kaikista ehdokkaista ei vaaleissa tule valtuutettuja, mutta hyviä lautakuntien ja muiden luottamustehtävien hoitajia useista nyt kuntavaaleihin lähtijöistä tulee.

Olen itse lähtenyt ensimmäistä kertaa kuntavaaleihin mukaan vuonna 2000. Entinen luokanvalvojani Lahden Yhteiskoulusta, joka tuolloin oli Kokoomuksen Kunnallisjärjestön puheenjohtaja, pyysi minua mukaan vaalityöryhmään, joka kartoittaa hyviä ehdokkuudesta kiinnostuneita kaupunkilaisia mukaan listallemme. Olin tuolloin kauppiasyrittäjä, vähittäiskaupassa sekä tukkupuolella. Siinä vaiheessa minulla ei vielä käynyt mielessäkään, että lähtisin itsekin ehdokkaaksi. Niin siinä kuitenkin kävi, että hän ja muut työryhmän jäsenet saivat houkuteltua minutkin lähtemään ehdokkaaksi. Ja sillä tiellä ollaan edelleen. Kokoomuslaisuushan ei suinkaan alkanut minulla siinä vaiheessa, vaan se oli alkanut jo 16-vuotiaana liittyessäni Lahden Kokoomuksen Nuoriin. Itse asiassa tämä päättyvä vuosi on minulle eräänlainen juhlavuosi. Olen ollut Kokoomus-puolueen jäsen tasan 50 vuotta. Niin järkyttävän pitkältä ajalta kuin se kuulostaakin. Koskaan en kuitenkaan ole kokenut kuuluvani väärään joukkueeseen. Uskallan mm. sanoa, että jokseenkin kaikki rakkaimmat ja pitkäaikaisimmat ystäväni ovat sellaisia, joihin olen tutustunut niinä ensimmäisinä vuosina, kun olin liittynyt kokoomusnuoriin. Toki osaan hyvistä ystävistä olen tutustunut mm. työelämän varrella ja muiden harrastusten sekä järjestöjen parissa.

Miltä elämä kuntapoliitikkona ja aktiivisena Kokoomuspuolueen luottamushenkilönä on sitten tuntunut. Lyhyesti sanoen antoisalta, aikaa vievältä, opettavaiselta ja arvokkaalta osalta elämää. Kuntapoliitikkohan olen ollut vasta tuon 20 vuotta vaikka Kokoomuksen järjestötoimija paljon kauemmin. Matkan varrelle mahtuu myös pitkä jakso, kun oman yrityksen perustettuani ja sitä johtaessani en pystynyt niin aktiivisesti olemaan kaikessa puolueen toiminnassa mukana kuin nuorisovaiheessa ja nyt tämän kaupunginvaltuutettuna oloni aikana. On ollut hyödyllistäkin, että olen saanut kokea monenlaista työelämää. Niissä on ehtinyt olla työnantajana vaateliike, nuorisojärjestö, pankki, puolustusministeriö, oma yritys sekä ammatillinen oppilaitos. Poliittinen broileri -sanonta ei ainakaan siis minuun istu, vaikka nuorena olen toimintaan mukaan lähtenytkin.

Miten kaupunginvaltuusto on sitten näiden 20 vuoden aikana muuttunut. Valitettavan paljon. Ja tähän joudun sanomaan, niin kuin moniin muihinkin asioihin liittyen, kaikki on kiinni yksilöistä. Se miten asioita tehdään ja hoidetaan, millaista mielikuvaa luodaan, riippuu yksilöistä. Jokaisesta meistä. Uskallan väittää, että paras tapa asioiden eteenpäin viemiseen ei ole huutelu, muiden ihmisten arvostelu ja kaiken mahdollisen negatiivisen etsiminen. Väitän, että parempia lopputuloksia saadaan yhteistyötä tekemällä, toisia arvostamalla ja samaan maaliin pelaamisella. Tästä asiasta on puhuttu ja kirjoitettu paljon, ihan syystä. Tämä asia on mielestäni yksi ensi vuoden ja tulevan valtuustokauden tärkeimmistä tavoitteista. Tähän toivon kaikkien nykyisten ja tulevien valtuutettujen kiinnittävän entistä enemmän huomiota ja käyttävän parempien toimintatapojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen aikaa sekä vilpitöntä tahtoa. Siinäkin on kaikilla yksilön vastuu.

Kiitos tämän vuoden yhteistyöstä kaikilla tahoilla. Paljon vaatinut vuosi jää taakse. Opitaan toisiltamme jatkossakin. Tehdään ensi vuodesta parempi kaikessa siinä, mihin itse voimme vaikuttaa. Nyt on viimeistään tullut nähdyksi, että kaikkeen emme voi. Ehkä sekin on kasvattavaa. Pysytään terveinä, jaksetaan innostua asioista ja ollaan aktiivisia toteuttaaksemme unelmiamme aina vaan paremmasta Lahden kaupungista.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
Koulutuskeskus Salpauksen hallituksen pj
kuntavaalitutor

www.merjavahter.fi

 

 

Avainsanat: uusi vuosi, kuntapolitiikka, Lahti, Lahden kaupunki, kaupunginvaltuutettu, ympäristöpääkaupunki, luottamustehtävät, Kokoomus, Lahden Kokoomus, Hämeen Kokoomus, kuntavaalit, kuntavaaliehdokkaat, työelämä, kokemus, valtuusto, politiikka, poliitikko

Tarvittaessa päätöksiä on uskallettava pyörtää

Lauantai 10.10.2020 klo 22.21 - Merja Vahter

Kaupungintalon_ylaaula.jpgKokoomuksen valtuustoryhmä
teki keskiviikkona yksimielisen
päätöksen perääntyä pormestarimalliin
siirtymisen kannattamisesta.
Mikä tähän sitten johti, juontaa
viikkoja,
ellei peräti kuukausia jatkuneista
keskusteluista, joissa olimme tulleet
tilanteeseen, että yhä useampi v
altuustoryhmämme jäsen epäili
mallin onnistumista tässä ajassa.
Päätös ei siis syntynyt päivässä
eikä kahdessa.

Kaupunginvaltuustolla on suuri vastuu
siinä, miten Lahden kaupunki pärjää tulevina vuosina. Olimme jo ilman tätä meneillään olevaa Korona-vuotta taloudellisten haasteiden edessä, tai oikeastaan niiden parissa. Tarvitsemme Lahdessa nyt kaiken energian siihen, miten saamme kaupungin talouden tasapainoon. Olemme niin valtuustoryhmässämme kuin kaupunginhallituksessakin saaneet havaita, että tällä hetkellä meillä on kaupunginjohtaja, joka selvästi tekee kaikkensa saadakseen Lahdelle taloudellista tulovirtaa. Hän on selvästi laittanut itsensä likoon siinä, että kaupunkimme vahvistaa asemiaan suomalaisten kaupunkien joukossa. Se ei ole helppo rasti kenellekään. Ei virkamiehelle eikä luottamushenkilöille millään tasolla.

Olemme Kokoomuksen joukoissa saaneet kuulla, että pormestarimallista vetäytymisemme on vaalitemppu. Temppu se ei ole, mutta vaaleihin se toki liittyy. Pormestarimalliinhan on ollut tarkoitus siirtyä kevään vaalien jälkeen. Johtamisjärjestelmään liittyvissä uudistuksissa on veivattu mm. sitä, valitaanko pormestaristo, siis pormestari ja kaksi apulaispormestaria kahdeksi vai neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jokainen meistä tietää, että kahdessa vuodessa ei kukaan saa paljon aikaan. Yksi seikka, jota itse olen korostanut koko uudistuksen valmistelun ajan, on se, että kaikki riippuu aina yksilöistä. Siitä, onnistummeko valinnoissa. Tiedämme, millaisen seulan kautta kaupunginjohtajat on vuosien varrella Lahteenkin valittu. Siihen sisältyy monta vaihetta. Kannatan luottamushenkilöiden, ennen kaikkea valtuutettujen vallan kasvattamista jo asioiden valmisteluvaiheessa. Tässä juuri valtuustoryhmien sisäisellä sekä keskinäisellä yhteistyöllä on merkitystä.

Mitä tulee tuohon tämän viikon keskiviikkoon, niin muutama tunti markkinoilla vahvisti ainakin minulle sen, että pormestarimallille ei tällä hetkellä lahtelaisten asukkaiden parista pahemmin kannatusta löydy. Ihmiset, jotka tulivat toriteltallamme juttusille, suhtautuivat hyvin kriittisesti pormestarimalliin. Meillä on jo vuosia käytetty sanontaa ”Kokoomus kuuntelee”. Noilla sanoilla tulee olla myös merkitys. Siksikin minun oli helppo yhtyä keskiviikkoillan kokouksessamme valtuustoryhmämme näkemykseen siitä, että aika pormestarimallille ei ole Lahdessa vielä kypsä. Vaikeitakin päätöksiä on uskallettava tehdä. Silläkin uhalla, että valtuustokollegoilta voi tulla ”lunta tupaan”.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu, kok
kaupunginhallituksen jäsen
Kokoomuksen valtuustoryhmän 1. varapj
 

Avainsanat: päätöksenteko, pormestarimalli, Lahden kaupunki, kaupunginvaltuusto, Lahti, valtuustoryhmä, Kokoomuksen valtuustoryhmä, Kokoomus, valtuutetut