Huumeongelmat ja turvallisuus Lahdessa

Perjantai 14.5.2021 klo 13.48 - Merja Vahter

Organisoimme Lahden Kokoomuksen toimesta Facebook-live-keskustelutilaisuuden 7.5., jossa vieraanamme ja asiantuntijoina oli edustajat Lahden kaupungilta, Harjun terveydestä ja Koulutuskeskus Salpauksesta. Mukana keskustelussa oli myös kokemusasiantuntijoina huumenuoren äiti ja poliisi, jotka ovat kuntavaaliehdokkaina. Lähetystä seurasi suorana aktiivinen kommentoijien ja kysymysten esittäjien joukko, joka antoi omalta osaltaan arvokkaan panoksen kyseiseen tilaisuuteen. Lähetyksellä on sen jälkeen ollut jo muutama tuhat katsojaa. Aihe on siis nytkin ajankohtainen.

Yhtenä tärkeänä esille nousseena huolena oli kaupunkimme keskustassa näkyvä avoin huumeiden kaupanteko. Se koetaan muun haitallisuuden lisäksi turvallisuutta horjuttavana tekijänä, joka saattaa pahimmillaan jopa karkottaa muita kaupungin keskustassa asioivia. Poliisien näkyvää liikkumista toivotaan ja toivottiin tämänkin keskustelun yhteydessä lisää. Yhtenä syynä epäiltiin poliisien näkyvyyden vähentymisen syyksi sitä, että poliisilaitos on muuttanut keskustasta Hennalaan. Kaikkein hyödyllisimmiksi keskusteluun osallistuneiden viesteissä nähtiin poliisien jalkautuminen ja pyörillä liikkuminen keskustassa.  Näin olisi kenties helpoin pysähtyä kohtiin, joissa luvatonta, ei toivottavaa toimintaa on meneillään. Kaikkia poliisejahan emme toki ammattinsa puolesta keskustassa liikkuviksi tunnistakaan, koska heitä liikkuu myös siviilivaatteissa. Näin ollen mielikuvat siitä, että poliiseja ei liiku, ovat osittain myös vääriä.

Joka tapauksessa huoli siitä, että yhä nuoremmat lapset ja nuoret erehtyvät ihan hölmöyksissään kokeilemaan huumeita, jos ja kun heille niitä tarjotaan, on aiheellinen. Se ensimmäinen kerta on vaarallisin, koska heidän joukossaan on aina niitä, jotka saattavat heti jäädä koukkuun. Toisinaan kuulee mielipiteitä, ettei kannabiksen käyttö ole vaarallista ja sen voisi jopa laillistaa. Ne vanhemmat, jotka omien lastensa kohdalla ovat joutuneet asioihin perehtymään, ovat tästä vahvasti eri mieltä. Samoin olivat jo Lahden Kokoomusnaisten toimesta vuonna 2019 järjestettyyn tilaisuuteen osallistuneet asiantuntijapanelistit sekä nyt tässä viimeisimmässä olleet. Tästä esimerkin antoi mukana keskustelussa ollut äiti, joka kertoi meille mm. ns. ”porttiteoriasta”. Kokeilun jälkeen osa nuorista siirtyy aina vaan vahvempiin aineisiin. Tämä on tullut esiin myös vanhempien keskinäisessä vertaistukiryhmässä, jossa hän on mukana. Erittäin tärkeää siis onkin, että saisimme estettyä jo ne ensimmäiset kokeilut ja niiden tarjoamiset.

Toisin kuin usein annetaan mielikuvaa, Lahdessa tehdään eri organisaatioiden toimesta paljon työtä, jolla huumekauppaa ja käyttöä yritetään kitkeä. Tämän olemme saaneet useammassakin yhteydessä tietää, kun vaan olemme valmiita ottamaan tietoa vastaan. Poliisien suositus on ollut ja on, että kaupankäyntiä havaitessa siitä on hyvä heille ilmoittaa. Se on yksi asia, jolla me kuka tahansa kaupunkilainen voimme osaltamme vaikuttaa tilanteeseen. Lahti ei paini asian kanssa yksin, eikä suinkaan ole pahimmassa jamassa, mutta se ei lohduta meitä yhtään. Emme halua menettää yhtään ihmistä huumekierteeseen, sen enempää Lahdessa kuin missään muuallakaan Suomessa. Tästä voinemme kaikki olla yhtä mieltä. Kamppailua huumeidenkäyttöä vastaan ja oikean tiedon jakamista kannattaa jatkaa.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
kuntavaaliehdokas, kok

Alla linkki keskustelun tallennukseen katsottavaksi ja kuunneltavaksi.

https://fb.watch/5u3HDzdJJB/

Uutta vuotta kohti

Torstai 31.12.2020 klo 22.44 - Merja Vahter

Vuoden vaihtuminen pistää miettimään niin mennyttä kuin tulevaa.

Aika moinen kärvisteleminen on liittynyt tähän vuoteen 2020 tuolta maaliskuun alusta alkaen. Aina on löydettävä kaikista vastoinkäymisistä myös jotain hyvää. Yhtenä sellaisena voidaan mainita se, että asioita on opittu hoitamaan paljon myös etäkokouksina ja muuna sähköisenä yhteydenpitona sekä puhelimella. Pakko on joskus hyödyllinen asia, jonka kautta syntyy varmasti myös pysyviä tapoja, jotka säästävät niin aikaa kuin luontoa ja ympäristöä yleensä. Sopiva sattuma, kun otetaan huomioon, että Lahti on virallisestikin Euroopan Ympäristöpääkaupunki vuonna 2021. On ollut sitä käytännössä jo aiemmin ja tulee varmasti olemaan myös ensi vuotta seuraavina vuosina. Sen verran selkeästi olemme Lahdessa edelläkävijöitä lukuisissa asioissa.

Vuosi 2021 on myös kuntavaalivuosi, jonka eteen olemme Lahden Kokoomuksessa tehneet työtä jo koko tämän nyt päättyvän vuoden ajan. Ehdokashankinta hyvän ehdokastarjonnan varmistamiseksi vaatii aikaa ja työtä. On ihmisiä, jotka ilmoittavat itse olevansa kiinnostuneita lähtemään ehdolle hoitaakseen yhteisiä asioita kaupungissamme, mutta paljon on käytettävä aikaa myös siihen, että hoksataan kysyä heitä, jotka eivät itse rohkene tai tule muuten ottaneeksi yhteyttä mahdolliseen ehdokkaaksi vaaleihin lähtemiseen liittyen. Nyt on meneillään neljännet vaalit, joissa olen ihan talkoohengellä hoitanut ehdokkaiden kanssa käytäviä keskusteluja kannustaen ja erinäisistä kuntapoliitikon tehtäviin liittyvistä asioista kertoen. Näissä merkeissä olen tänäkin vuonna saanut tilaisuuden tutustua moniin uusiin ihmisiin ja huomannut miten mahtavaa tietotaitoa heiltä löytyy, jota kaupungin kehittämisessä ja päätöksenteossa tarvitaan. Kaikista ehdokkaista ei vaaleissa tule valtuutettuja, mutta hyviä lautakuntien ja muiden luottamustehtävien hoitajia useista nyt kuntavaaleihin lähtijöistä tulee.

Olen itse lähtenyt ensimmäistä kertaa kuntavaaleihin mukaan vuonna 2000. Entinen luokanvalvojani Lahden Yhteiskoulusta, joka tuolloin oli Kokoomuksen Kunnallisjärjestön puheenjohtaja, pyysi minua mukaan vaalityöryhmään, joka kartoittaa hyviä ehdokkuudesta kiinnostuneita kaupunkilaisia mukaan listallemme. Olin tuolloin kauppiasyrittäjä, vähittäiskaupassa sekä tukkupuolella. Siinä vaiheessa minulla ei vielä käynyt mielessäkään, että lähtisin itsekin ehdokkaaksi. Niin siinä kuitenkin kävi, että hän ja muut työryhmän jäsenet saivat houkuteltua minutkin lähtemään ehdokkaaksi. Ja sillä tiellä ollaan edelleen. Kokoomuslaisuushan ei suinkaan alkanut minulla siinä vaiheessa, vaan se oli alkanut jo 16-vuotiaana liittyessäni Lahden Kokoomuksen Nuoriin. Itse asiassa tämä päättyvä vuosi on minulle eräänlainen juhlavuosi. Olen ollut Kokoomus-puolueen jäsen tasan 50 vuotta. Niin järkyttävän pitkältä ajalta kuin se kuulostaakin. Koskaan en kuitenkaan ole kokenut kuuluvani väärään joukkueeseen. Uskallan mm. sanoa, että jokseenkin kaikki rakkaimmat ja pitkäaikaisimmat ystäväni ovat sellaisia, joihin olen tutustunut niinä ensimmäisinä vuosina, kun olin liittynyt kokoomusnuoriin. Toki osaan hyvistä ystävistä olen tutustunut mm. työelämän varrella ja muiden harrastusten sekä järjestöjen parissa.

Miltä elämä kuntapoliitikkona ja aktiivisena Kokoomuspuolueen luottamushenkilönä on sitten tuntunut. Lyhyesti sanoen antoisalta, aikaa vievältä, opettavaiselta ja arvokkaalta osalta elämää. Kuntapoliitikkohan olen ollut vasta tuon 20 vuotta vaikka Kokoomuksen järjestötoimija paljon kauemmin. Matkan varrelle mahtuu myös pitkä jakso, kun oman yrityksen perustettuani ja sitä johtaessani en pystynyt niin aktiivisesti olemaan kaikessa puolueen toiminnassa mukana kuin nuorisovaiheessa ja nyt tämän kaupunginvaltuutettuna oloni aikana. On ollut hyödyllistäkin, että olen saanut kokea monenlaista työelämää. Niissä on ehtinyt olla työnantajana vaateliike, nuorisojärjestö, pankki, puolustusministeriö, oma yritys sekä ammatillinen oppilaitos. Poliittinen broileri -sanonta ei ainakaan siis minuun istu, vaikka nuorena olen toimintaan mukaan lähtenytkin.

Miten kaupunginvaltuusto on sitten näiden 20 vuoden aikana muuttunut. Valitettavan paljon. Ja tähän joudun sanomaan, niin kuin moniin muihinkin asioihin liittyen, kaikki on kiinni yksilöistä. Se miten asioita tehdään ja hoidetaan, millaista mielikuvaa luodaan, riippuu yksilöistä. Jokaisesta meistä. Uskallan väittää, että paras tapa asioiden eteenpäin viemiseen ei ole huutelu, muiden ihmisten arvostelu ja kaiken mahdollisen negatiivisen etsiminen. Väitän, että parempia lopputuloksia saadaan yhteistyötä tekemällä, toisia arvostamalla ja samaan maaliin pelaamisella. Tästä asiasta on puhuttu ja kirjoitettu paljon, ihan syystä. Tämä asia on mielestäni yksi ensi vuoden ja tulevan valtuustokauden tärkeimmistä tavoitteista. Tähän toivon kaikkien nykyisten ja tulevien valtuutettujen kiinnittävän entistä enemmän huomiota ja käyttävän parempien toimintatapojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen aikaa sekä vilpitöntä tahtoa. Siinäkin on kaikilla yksilön vastuu.

Kiitos tämän vuoden yhteistyöstä kaikilla tahoilla. Paljon vaatinut vuosi jää taakse. Opitaan toisiltamme jatkossakin. Tehdään ensi vuodesta parempi kaikessa siinä, mihin itse voimme vaikuttaa. Nyt on viimeistään tullut nähdyksi, että kaikkeen emme voi. Ehkä sekin on kasvattavaa. Pysytään terveinä, jaksetaan innostua asioista ja ollaan aktiivisia toteuttaaksemme unelmiamme aina vaan paremmasta Lahden kaupungista.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
Koulutuskeskus Salpauksen hallituksen pj
kuntavaalitutor

www.merjavahter.fi

 

 

Tarvittaessa päätöksiä on uskallettava pyörtää

Lauantai 10.10.2020 klo 22.21 - Merja Vahter

Kokoomuksen valtuustoryhmä
teki keskiviikkona yksimielisen
päätöksen perääntyä pormestarimalliin
siirtymisen kannattamisesta.
Mikä tähän sitten johti, juontaa
viikkoja,
ellei peräti kuukausia jatkuneista
keskusteluista, joissa olimme tulleet
tilanteeseen, että yhä useampi v
altuustoryhmämme jäsen epäili
mallin onnistumista tässä ajassa.
Päätös ei siis syntynyt päivässä
eikä kahdessa.

Kaupunginvaltuustolla on suuri vastuu siinä, miten Lahden kaupunki pärjää tulevina vuosina. Olimme jo ilman tätä meneillään olevaa Korona-vuotta taloudellisten haasteiden edessä, tai oikeastaan niiden parissa. Tarvitsemme Lahdessa nyt kaiken energian siihen, miten saamme kaupungin talouden tasapainoon. Olemme niin valtuustoryhmässämme kuin kaupunginhallituksessakin saaneet havaita, että tällä hetkellä meillä on kaupunginjohtaja, joka selvästi tekee kaikkensa saadakseen Lahdelle taloudellista tulovirtaa. Hän on selvästi laittanut itsensä likoon siinä, että kaupunkimme vahvistaa asemiaan suomalaisten kaupunkien joukossa. Se ei ole helppo rasti kenellekään. Ei virkamiehelle eikä luottamushenkilöille millään tasolla.

Olemme Kokoomuksen joukoissa saaneet kuulla, että pormestarimallista vetäytymisemme on vaalitemppu. Temppu se ei ole, mutta vaaleihin se toki liittyy. Pormestarimalliinhan on ollut tarkoitus siirtyä kevään vaalien jälkeen. Johtamisjärjestelmään liittyvissä uudistuksissa on veivattu mm. sitä, valitaanko pormestaristo, siis pormestari ja kaksi apulaispormestaria kahdeksi vai neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jokainen meistä tietää, että kahdessa vuodessa ei kukaan saa paljon aikaan. Yksi seikka, jota itse olen korostanut koko uudistuksen valmistelun ajan, on se, että kaikki riippuu aina yksilöistä. Siitä, onnistummeko valinnoissa. Tiedämme, millaisen seulan kautta kaupunginjohtajat on vuosien varrella Lahteenkin valittu. Siihen sisältyy monta vaihetta. Kannatan luottamushenkilöiden, ennen kaikkea valtuutettujen vallan kasvattamista jo asioiden valmisteluvaiheessa. Tässä juuri valtuustoryhmien sisäisellä sekä keskinäisellä yhteistyöllä on merkitystä.

Mitä tulee tuohon tämän viikon keskiviikkoon, niin muutama tunti markkinoilla vahvisti ainakin minulle sen, että pormestarimallille ei tällä hetkellä lahtelaisten asukkaiden parista pahemmin kannatusta löydy. Ihmiset, jotka tulivat toriteltallamme juttusille, suhtautuivat hyvin kriittisesti pormestarimalliin. Meillä on jo vuosia käytetty sanontaa ”Kokoomus kuuntelee”. Noilla sanoilla tulee olla myös merkitys. Siksikin minun oli helppo yhtyä keskiviikkoillan kokouksessamme valtuustoryhmämme näkemykseen siitä, että aika pormestarimallille ei ole Lahdessa vielä kypsä. Vaikeitakin päätöksiä on uskallettava tehdä. Silläkin uhalla, että valtuustokollegoilta voi tulla ”lunta tupaan”.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu, kok
kaupunginhallituksen jäsen
Kokoomuksen valtuustoryhmän 1. varapj
 

Lahden Onnelantie 2:n kaavamuutos ihmetyttää

Keskiviikko 16.10.2019 klo 21.21 - Merja Vahter

Meillä Lahdessa on tavoitteena osallistaa kaupunkilaisia. Osallistuminen kaupungin yleisilmeeseen vaikuttavaan kaavavalmisteluun on yksi mahdollisuus siihen. Tätä mahdollisuutta ovat kaupunkilaiset myös käyttäneet mm. asukaskuulemistilaisuuksissa, kuten keskusta-alueen kaavaillassa 17.10.2018 Fellmanniassa ja 20.2.2019 Kansanopistolla, jossa aiheena oli Onnelantie 2:n eli vanhan rukoushuoneen kaavaluonnos.
Kansanopistolla pidetty tilaisuus koski vain ja ainoastaan tämän tontin tulevaisuutta. Olin näissä tilaisuuksissa paikalla kuuntelemassa lahtelaisten näkemyksiä tontin tulevaisuudesta.

Kaavaluonnoksen esittely oli asiallista ja virkamies kertoi valmistelun pohjaa sekä perusteluja erinäisille ratkaisuille. Illan aikana ilmeni, että yleisesti ottaen olisi toivottu olevan mahdollista, että vanha rukoushuoneen rakennus olisi voitu peruskorjata nykyisessä ulkomuodossaan nykyisten omistajien käyttöön asuinrakennukseksi. Tämä ei kuitenkaan ollut kuntotarkastusten perusteella osoittautunut mahdolliseksi. Edes kaupungin terveystarkastaja ei saamiemme tietojen mukaan sallinut rakennuksen ottamista asuinkäyttöön edes remontoinnin jälkeen. Tämä oli ihan järkeenkäypä perustelu sille, että tontille tulee valmistella kaava, joka mahdollistaa uudisrakentamisen kyseiselle, varsin keskeiselle tontille, joka rajautuu sekä Onnelantielle, Saimaankadulle että Oikokadulle.

Onnelantien rakentaminen perustuu viipurilaisen arkkitehdin Otto-Iivari Meurmanin Lahden itäisille osille, Paavolan kaupunginosaan 1927 laatimaan asemakaavamuutokseen. Onnelantien rakennuskanta on Mannermaankatuun asti pääasiassa peräisin vuosilta 1928-1936. Lukuun ottamatta kahta alueen ilmeeseen sopivaa uudisrakennusta, jotka on rakennettu 2010-luvulla, tuhoutuneiden samankaltaisten talojen tilalle. Alueella Saimaankadusta Mannermaankadulle asti on säilynyt puutarhakaupunki-ideologia. Hyvä niin, koska vastaavana on säilynyt keskustan alueella oikeastaan vain osa Kymintiestä, Harjukadun alkupää ja Kolkankatu sekä Vaaniankatu.

Tontin muutosten valmistelu on nyt edennyt päätöksentekovaiheeseen ja oli esillä teknisen- ja ympäristölautakunnan kokouksessa tiistaina 15.10. pykälänä 137 otsikolla ”Asemakaavan muutosehdotus A-2691, Onnelantien 2, ent. rukoushuone, Paavola”. Tämä päätösehdotus mahdollistaisi tontille viisikerroksisen, vailla minkäänlaista alueen ilmeen huomioivaa kunnianhimoa olevan kerrostalon rakentamisen. Tämä ajatusmalli on mielestäni täydellisessä ristiriidassa niiden näkemysten kanssa, joita kaupunkilaiset ovat tuoneet esiin mm. noissa alussa mainitsemissani asukastilaisuuksissa, joissa kaavan suunnitteluun oli annettu mahdollisuus vaikuttaa. Onko tämä malliesimerkki lahtelaisten kuulemisesta ja osallistamisesta? Näin ns. päättäjän ja kaupunkilaisen näkökulmasta katsoen ei ole.

Maankäytön johtajan esityksenä oli: Lautakunta päättää hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen A-2691 asetettavaksi julkisesti nähtäville. Mikäli mahdolliset muistutukset eivät anna muuhun aihetta, lautakunta esittää, että kaupunginhallitus tekee kaupunginvaltuustolle seuraavan ehdotuksen:  

Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen A-2691, jolla muodostuu Lahden kaupungin Paavolan (3.) kaupunginosan korttelin 93 tontti 15.

Teknisen- ja ympäristölautakunnan kokouksessa oli jäsen Toni Putula (kok) tehnyt palautusesityksen, jota Nelli Nevala (vihr) oli kannattanut Francis McCarronin (kok) ja Maarit Tuomen (ps) tukemana, mutta hävisivät äänestyksessä pohjaesitykselle äänin 8-4. Näin ollen lautakunta päätyi esittämään tuon yksioikoisen, alueeseen täysin sopimattoman kerrostalon rakentamisen mahdollistavan muutoskaavan. En voi ymmärtää.

Henkilökohtaisesti minun on vaikea käsittää miksi tuolle tontille ei voida esittää rakennettavaksi Onnelantien sekä Oikokadun ilmeeseen sopivaa, vanhan rukoushuoneen kokoista tai edes sen pohjan kokoista puulla verhoiltua kolmekerroksista taloa, johon mahtuu jo melkoinen määrä asuntoja. Lahdestakin löytyy taitavia arkkitehteja, jotka pystyvät sellaisen varmasti suunnittelemaan. Esimerkiksi arkkitehti Heikki Leino, joka on jo näyttänyt taitonsa siinä miten suunnitellaan uusi talo, joka ei negatiivisesti nouse räikeästi esiin alueen muusta olemuksesta. Onpa yhtenä esimerkkinä tarjottu tontille myös kahta alkupään isompien pienkerrostalojen kokoista rakennusta, jos se on helpommin toteutettavissa oleva mahdollisuus. Ei ihan huono vaihtoehto sekään. Mikäli ongelmaksi nousee osoitettavien autopaikkojen määrä, rakennetaan sitten vaan se määrä asuntoja, mikä kokonaisuudessa on mahdollista.

Seuraavaksi toteutuvat päätökset ovat Lahden kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenten näkemysten varassa.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu (kok)
kaupunginhallituksen jäsen
Onnelantien asukas

Oheinen kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa Mielipidekirjoituksena sunnuntaina 20.10.2019 muutamaa kappaletta lyhyempänä versiona.

Starckjohannin johto valitsi aikanaan Lahden

Tiistai 31.7.2018 klo 14.11 - Merja Vahter

150 vuotta sitten perustettu Starckjohann-yhtiö on vuosikymmenten varrella ollut yksi merkittävä työllistäjä.

Kuin sattuman kaupalla osui käsiimme kesäpaikkamme vintillä vuosikymmeniä säilynyt Etelä-Suomen Sanomien numero heinäkuun 21. päivältä vuodelta 1968, jossa lehdessä oli laaja kirjoitus silloin 100 vuotta täyttäneestä yrityksestä. Juhlapäivä oli virallisesti 22.7.

Voidaan sanoa, että Lahti oli onnekas, kun yrityksen johto päätti siirtää alkujaan Viipuriin vuonna 1868 perustetun yrityksen vuonna 1940 juuri Lahteen. Se on tarjonnut täällä ja lisäksi muuallakin Suomessa suuren määrän työpaikkoja, monissa perheissä useammalle sukupolvelle.

Tuo artikkeli oli mielenkiintoista luettavaa, vaikka omalla kohdallani minulla oli jo entuudestaan kyseisestä yrityksestä monenlaista tietoa, kuultua, luettua sekä koettua. Se johtuu mm. siitä, että oma lapsuuden perheeni on yksi esimerkki siitä, millainen merkitys silloin Oy Starckjohann & Co Ab nimellä tunnetulla on ollut työllistäjänä. Sen palveluksessa on vuodesta 1950 eteenpäin työelämänsä vuosien aikana ehtinyt olla isämme lisäksi kaikki viisi lasta, osa meistä pidemmän, osa lyhemmän aikaa.

Tässä kirjoituksessa haluan kuitenkin lähestyä asiaa ennen kaikkea yhteiskunnan kannalta, Lahden etunenässä. Olen usein sanonut, että koskaan ei voi tietää minkä kokoiseksi uusi, perustettu yritys voi kasvaa. Sen todistamiseksi riittävät mm. henkilöstöluvut, jotka tuosta mielenkiintoisesta ESS:n julkaisemasta 100-vuotisjuhlan kunniaksi kirjoitetusta artikkelista sain.  

Yhtiön pääkonttori, myynti ja varasto toimivat siis 1940 alkaen Lahdessa. Helsinkiin perustettiin samana vuonna sivupiste, joka hoiti ulkomaankauppaa, pääasiassa raudan tuontia, joka laajeni vuosi vuodelta.
Kirjoituksen perusteella Lahti on koettu tuolloin erittäin yritysystävälliseksi kaupungiksi, joka muuten on nytkin kaupunginvaltuuston tuoreimmassa strategiassakin vahvana tavoitteenamme. Tuolloin siis ainakaan se ei ole ollut pelkkää sanahelinää. Sitä todistaa sekin, että lukemattomien kasvun ja monipuolistumisen vuosienkaan yhteydessä yhtiö ei ollut kokenut tarvetta siirtää pääkonttoriaan ja yhtiön kotipaikkaa muualle. Starckjohannin kehittymisen edistämisestä on kiitosta saanut kaupungin lisäksi myös valtionrautatiet. Se on ymmärrettävissä, kun ajattelee Mytäjäisten keskusvaraston ja muiden alueen kiinteistöjen sijaintia.  Lahden kaupunki on nostettu esiin keskusvaraston sekä Aleksanterinkadun varrelle vuonna 1950 valmistuneen liiketalon tonttijärjestelyjen sujuvassa ja ripeässä hoitamisessa. Samoin oli ollut vuonna 1945 valmistuneen 18.000 m2:n Lahdenkatu 14 asuin- ja liikerakennuksen osalla. Siinä sijaitsi Starckjohannin vähittäiskauppaa ennen näyttävän liiketalon ja autokauppakiinteistöjen rakentamista. Talossa oli tuolloin paljon myös henkilökunnan koteja.

Vuonna 1965 valmistunut autokauppa ja huoltokorjaamokiinteistö olivat puolestaan aikansa suurimmat alallaan. Samanaikaisesti oli laajennettu toimintaa ja kiinteistöjä myös Tampereella ja Turussa. Vuonna 1968 yhtiöllä oli toimintaa myös aiemmin mainittujen kaupunkien lisäksi Oulussa, Porissa, Lappeenrannassa ja Heinolassa.

Yritykseen kuului tytäryhtiöitä, itse perustettuja ja ostettuja, toimiala laajeni, osa sulautui olemassa olevan nimen alle, osassa säilyi ostettujen yritysten nimet.

Siitä henkilöstön määrän kasvusta oli tuolla aiemmin jo mainintaa. Tässä lukuja ensimmäisen sadan toimintavuoden ajalta. Vuoden 1870 lopulla 9 henkeä, vuosisadan vaihteessa 25, v. 1910 noin 40, v. 1920 noin 180, v. 1930 noin 220, v. 1939 noin 275, v. 1965 lähes 700 tytäryhtiöineen ja vuonna 1968 oli jo 860 henkeä yritysryppään palkkalistoilla. Nämä luvut perustuvat tuon lehtiartikkelin tietoihin.
”Rautapuodista kauppahuoneeksi” - Starckjohann-Telko Oy (Jukka Erävuori) kirjan sivulta löytyy tieto vuoden 1987 henkilöstötilanteesta, joka konsernissa kaikkiaan on silloin ollut vuositasolla 1724.

Myöhempinä vuosina on tapahtunut paljon muutoksia niin yrityksen nimissä kuin toimialoissa tullen ja mennen. 150 vuoteen on ehtinyt mahtua paljon hyviä ja huonoja aikoja sekä asioita. Yrityksiä on ostettu, myyty ja yhdistelty. Nykyisiä kaikuja Starckjohannista ovat mm. Lahdessa Suomen pääkonttoriaan pitävä BE Group Oy Ab ja Stark.

Loppukiteytyksenä voin vain todeta, että turhaan ei puhuta siitä kuinka suuri merkitys on sillä, mihin yritykset päättävät sijoittua, kuinka niitä johdetaan ja miten henkilökunnasta pidetään huolta, arvostetaan. Vastaavia yrityksiä on onneksemme ollut Lahdessa useita. Tällä kirjoituksella haluan joka tapauksessa osoittaa kiitoksen ja arvostuksen sille, että sotien jälkeen Starckjohannia johtaneet ihmiset ovat katsoneet yhtiölleen parhaaksi mahdolliseksi sijoituspaikaksi juuri Lahden ja olleet merkittävässä roolissa kaupunkimme kehittämisessä ihan konkreettisessa mielessä. Kaupunkikuvaamme kuuluu edelleen aikanaan rohkeaksikin sanottu tavaratalokiinteistö torin vieressä, jota yhtiössä liiketaloksi kutsuttiin.

Nykyisenä kaupunginvaltuutettuna ja lahtelaisena voin vain toivoa, että uusia työllistäviä yrityksiä syntyy ja muuttaa kaupunkiimme jatkossakin. Se edellyttää ihmisiltä yksilöinä rohkeutta ja uskoa tulevaisuuteen sekä sitä, että muistamme kaikilla tahoilla tuon yritysystävällisyyden merkityksen koko kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin edellytyksenä.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu, kok
kaupunginhallituksen jäsen

(Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa hieman supistettuna tekstinä 31.7.2018.)