Lahden Onnelantie 2:n kaavamuutos ihmetyttääKeskiviikko 16.10.2019 klo 21.21 - Merja Vahter Meillä Lahdessa on tavoitteena osallistaa kaupunkilaisia. Osallistuminen kaupungin yleisilmeeseen vaikuttavaan kaavavalmisteluun on yksi mahdollisuus siihen. Tätä mahdollisuutta ovat kaupunkilaiset myös käyttäneet mm. asukaskuulemistilaisuuksissa, kuten keskusta-alueen kaavaillassa 17.10.2018 Fellmanniassa ja 20.2.2019 Kansanopistolla, jossa aiheena oli Onnelantie 2:n eli vanhan rukoushuoneen kaavaluonnos. Onnelantien rakentaminen perustuu viipurilaisen arkkitehdin Otto-Iivari Meurmanin Lahden itäisille osille, Paavolan kaupunginosaan 1927 laatimaan asemakaavamuutokseen. Onnelantien rakennuskanta on Mannermaankatuun asti pääasiassa peräisin vuosilta 1928-1936. Lukuun ottamatta kahta alueen ilmeeseen sopivaa uudisrakennusta, jotka on rakennettu 2010-luvulla, tuhoutuneiden samankaltaisten talojen tilalle. Alueella Saimaankadusta Mannermaankadulle asti on säilynyt puutarhakaupunki-ideologia. Hyvä niin, koska vastaavana on säilynyt keskustan alueella oikeastaan vain osa Kymintiestä, Harjukadun alkupää ja Kolkankatu sekä Vaaniankatu. Tontin muutosten valmistelu on nyt edennyt päätöksentekovaiheeseen ja oli esillä teknisen- ja ympäristölautakunnan kokouksessa tiistaina 15.10. pykälänä 137 otsikolla ”Asemakaavan muutosehdotus A-2691, Onnelantien 2, ent. rukoushuone, Paavola”. Tämä päätösehdotus mahdollistaisi tontille viisikerroksisen, vailla minkäänlaista alueen ilmeen huomioivaa kunnianhimoa olevan kerrostalon rakentamisen. Tämä ajatusmalli on mielestäni täydellisessä ristiriidassa niiden näkemysten kanssa, joita kaupunkilaiset ovat tuoneet esiin mm. noissa alussa mainitsemissani asukastilaisuuksissa, joissa kaavan suunnitteluun oli annettu mahdollisuus vaikuttaa. Onko tämä malliesimerkki lahtelaisten kuulemisesta ja osallistamisesta? Näin ns. päättäjän ja kaupunkilaisen näkökulmasta katsoen ei ole. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen A-2691, jolla muodostuu Lahden kaupungin Paavolan (3.) kaupunginosan korttelin 93 tontti 15. Henkilökohtaisesti minun on vaikea käsittää miksi tuolle tontille ei voida esittää rakennettavaksi Onnelantien sekä Oikokadun ilmeeseen sopivaa, vanhan rukoushuoneen kokoista tai edes sen pohjan kokoista puulla verhoiltua kolmekerroksista taloa, johon mahtuu jo melkoinen määrä asuntoja. Lahdestakin löytyy taitavia arkkitehteja, jotka pystyvät sellaisen varmasti suunnittelemaan. Esimerkiksi arkkitehti Heikki Leino, joka on jo näyttänyt taitonsa siinä miten suunnitellaan uusi talo, joka ei negatiivisesti nouse räikeästi esiin alueen muusta olemuksesta. Onpa yhtenä esimerkkinä tarjottu tontille myös kahta alkupään isompien pienkerrostalojen kokoista rakennusta, jos se on helpommin toteutettavissa oleva mahdollisuus. Ei ihan huono vaihtoehto sekään. Mikäli ongelmaksi nousee osoitettavien autopaikkojen määrä, rakennetaan sitten vaan se määrä asuntoja, mikä kokonaisuudessa on mahdollista. Seuraavaksi toteutuvat päätökset ovat Lahden kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenten näkemysten varassa. Oheinen kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa Mielipidekirjoituksena sunnuntaina 20.10.2019 muutamaa kappaletta lyhyempänä versiona. |
Avainsanat: Onnelantie 2 kaavamuutos, Onnelantie, vanha rukoushuone, vanhan rukoushuoneen tontti, kaavoitus, Lahti, Lahden kaupunki |