Tervetuloa kotisivuilleni

Olen Merja Vahter, lahtelainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen.
Pitkän ja huolellisen harkinnan jälkeen lupauduin lähtemään mukaan vielä 2021 huhtikuussa pidettävien kuntavaalien ehdokkaaksi.
Olen mukana myös Kokoomuksen listalle uusia ehdokkaita Lahdessa hakevassa työryhmässä ja koulutan ehdokkaita mm. kaupungin organisaatioon ja niiden toimintaan liittyvissä asioissa. Itselleni on eri palvelualueet ja niiden tehtäväalueet tulleet tutuiksi kaupunginhallituksen ja tarkastuslautakunnan monipuolisen työn ansiosta. Sivistyslautakunnan kokouksissa edustan kaupunginhallitusta.
Lisäksi toimin kaupunginhallituksen elinvoima- ja työllisyysjaoston jäsenenä ja Koulutuskeskus Salpauksen hallituksen puheenjohtajana. Salpaus on useiden kuntien omistama kuntayhtymä, jonka vastuulla on 2. asteen ammatillinen koulutus. Aikuisopiskelijoiden määrä on jatkuvasti kasvanut alati muuttuvasta työelämästä ja ammattitaitovaatimusten ja osaamisen kehittämisen edellytyksistä johtuen.
Arvostan itse kovasti valtuutetun tehtävää. Sitä osoittanee sekin, että olen 19 kaupunginvaltuustovuoteni aikana ollut yhden kerran pois valtuuston kokouksesta.
Lisää osaamista ja ammattitaitoa hallituksissa
työskentelyyn hain suorittamalla Kauppakamarin järjestämän kurssin jatkeeksi
HHJ-tutkinnon (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) syksyllä 2014. HHJ PJ pätevyyden
käyttöoikeuden sain hallituksen puheenjohtajakoulutuksen jälkeen tammikuussa
2017.
On minulla toki muutakin elämää ihmisten keskuudessa kuin politiikka, joten
löydät täältä sivuja ja kuvia, niin perheeseeni kuin harrastuksiin liittyen.
Yksityisyrityksistä toimin aktiivisesti mm. Käsityökeskus Kankurin Ilossa ja
olen sitä ylläpitävän Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.
Merja Vahter
Uutta vuotta kohtiTorstai 31.12.2020 klo 22:44 - Merja Vahter Vuoden vaihtuminen pistää miettimään niin mennyttä kuin tulevaa. Aika moinen kärvisteleminen on liittynyt tähän vuoteen 2020 tuolta maaliskuun alusta alkaen. Aina on löydettävä kaikista vastoinkäymisistä myös jotain hyvää. Yhtenä sellaisena voidaan mainita se, että asioita on opittu hoitamaan paljon myös etäkokouksina ja muuna sähköisenä yhteydenpitona sekä puhelimella. Pakko on joskus hyödyllinen asia, jonka kautta syntyy varmasti myös pysyviä tapoja, jotka säästävät niin aikaa kuin luontoa ja ympäristöä yleensä. Sopiva sattuma, kun otetaan huomioon, että Lahti on virallisestikin Euroopan Ympäristöpääkaupunki vuonna 2021. On ollut sitä käytännössä jo aiemmin ja tulee varmasti olemaan myös ensi vuotta seuraavina vuosina. Sen verran selkeästi olemme Lahdessa edelläkävijöitä lukuisissa asioissa. Vuosi 2021 on myös kuntavaalivuosi, jonka eteen olemme Lahden Kokoomuksessa tehneet työtä jo koko tämän nyt päättyvän vuoden ajan. Ehdokashankinta hyvän ehdokastarjonnan varmistamiseksi vaatii aikaa ja työtä. On ihmisiä, jotka ilmoittavat itse olevansa kiinnostuneita lähtemään ehdolle hoitaakseen yhteisiä asioita kaupungissamme, mutta paljon on käytettävä aikaa myös siihen, että hoksataan kysyä heitä, jotka eivät itse rohkene tai tule muuten ottaneeksi yhteyttä mahdolliseen ehdokkaaksi vaaleihin lähtemiseen liittyen. Nyt on meneillään neljännet vaalit, joissa olen ihan talkoohengellä hoitanut ehdokkaiden kanssa käytäviä keskusteluja kannustaen ja erinäisistä kuntapoliitikon tehtäviin liittyvistä asioista kertoen. Näissä merkeissä olen tänäkin vuonna saanut tilaisuuden tutustua moniin uusiin ihmisiin ja huomannut miten mahtavaa tietotaitoa heiltä löytyy, jota kaupungin kehittämisessä ja päätöksenteossa tarvitaan. Kaikista ehdokkaista ei vaaleissa tule valtuutettuja, mutta hyviä lautakuntien ja muiden luottamustehtävien hoitajia useista nyt kuntavaaleihin lähtijöistä tulee. Olen itse lähtenyt ensimmäistä kertaa kuntavaaleihin mukaan vuonna 2000. Entinen luokanvalvojani Lahden Yhteiskoulusta, joka tuolloin oli Kokoomuksen Kunnallisjärjestön puheenjohtaja, pyysi minua mukaan vaalityöryhmään, joka kartoittaa hyviä ehdokkuudesta kiinnostuneita kaupunkilaisia mukaan listallemme. Olin tuolloin kauppiasyrittäjä, vähittäiskaupassa sekä tukkupuolella. Siinä vaiheessa minulla ei vielä käynyt mielessäkään, että lähtisin itsekin ehdokkaaksi. Niin siinä kuitenkin kävi, että hän ja muut työryhmän jäsenet saivat houkuteltua minutkin lähtemään ehdokkaaksi. Ja sillä tiellä ollaan edelleen. Kokoomuslaisuushan ei suinkaan alkanut minulla siinä vaiheessa, vaan se oli alkanut jo 16-vuotiaana liittyessäni Lahden Kokoomuksen Nuoriin. Itse asiassa tämä päättyvä vuosi on minulle eräänlainen juhlavuosi. Olen ollut Kokoomus-puolueen jäsen tasan 50 vuotta. Niin järkyttävän pitkältä ajalta kuin se kuulostaakin. Koskaan en kuitenkaan ole kokenut kuuluvani väärään joukkueeseen. Uskallan mm. sanoa, että jokseenkin kaikki rakkaimmat ja pitkäaikaisimmat ystäväni ovat sellaisia, joihin olen tutustunut niinä ensimmäisinä vuosina, kun olin liittynyt kokoomusnuoriin. Toki osaan hyvistä ystävistä olen tutustunut mm. työelämän varrella ja muiden harrastusten sekä järjestöjen parissa. Miltä elämä kuntapoliitikkona ja aktiivisena Kokoomuspuolueen luottamushenkilönä on sitten tuntunut. Lyhyesti sanoen antoisalta, aikaa vievältä, opettavaiselta ja arvokkaalta osalta elämää. Kuntapoliitikkohan olen ollut vasta tuon 20 vuotta vaikka Kokoomuksen järjestötoimija paljon kauemmin. Matkan varrelle mahtuu myös pitkä jakso, kun oman yrityksen perustettuani ja sitä johtaessani en pystynyt niin aktiivisesti olemaan kaikessa puolueen toiminnassa mukana kuin nuorisovaiheessa ja nyt tämän kaupunginvaltuutettuna oloni aikana. On ollut hyödyllistäkin, että olen saanut kokea monenlaista työelämää. Niissä on ehtinyt olla työnantajana vaateliike, nuorisojärjestö, pankki, puolustusministeriö, oma yritys sekä ammatillinen oppilaitos. Poliittinen broileri -sanonta ei ainakaan siis minuun istu, vaikka nuorena olen toimintaan mukaan lähtenytkin. Miten kaupunginvaltuusto on sitten näiden 20 vuoden aikana muuttunut. Valitettavan paljon. Ja tähän joudun sanomaan, niin kuin moniin muihinkin asioihin liittyen, kaikki on kiinni yksilöistä. Se miten asioita tehdään ja hoidetaan, millaista mielikuvaa luodaan, riippuu yksilöistä. Jokaisesta meistä. Uskallan väittää, että paras tapa asioiden eteenpäin viemiseen ei ole huutelu, muiden ihmisten arvostelu ja kaiken mahdollisen negatiivisen etsiminen. Väitän, että parempia lopputuloksia saadaan yhteistyötä tekemällä, toisia arvostamalla ja samaan maaliin pelaamisella. Tästä asiasta on puhuttu ja kirjoitettu paljon, ihan syystä. Tämä asia on mielestäni yksi ensi vuoden ja tulevan valtuustokauden tärkeimmistä tavoitteista. Tähän toivon kaikkien nykyisten ja tulevien valtuutettujen kiinnittävän entistä enemmän huomiota ja käyttävän parempien toimintatapojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen aikaa sekä vilpitöntä tahtoa. Siinäkin on kaikilla yksilön vastuu. www.merjavahter.fi
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uusi vuosi, kuntapolitiikka, Lahti, Lahden kaupunki, kaupunginvaltuutettu, ympäristöpääkaupunki, luottamustehtävät, Kokoomus, Lahden Kokoomus, Hämeen Kokoomus, kuntavaalit, kuntavaaliehdokkaat, työelämä, kokemus, valtuusto, politiikka, poliitikko |
Tarvittaessa päätöksiä on uskallettava pyörtääLauantai 10.10.2020 klo 22:21 - Merja Vahter
Olemme Kokoomuksen joukoissa saaneet kuulla, että pormestarimallista vetäytymisemme on vaalitemppu. Temppu se ei ole, mutta vaaleihin se toki liittyy. Pormestarimalliinhan on ollut tarkoitus siirtyä kevään vaalien jälkeen. Johtamisjärjestelmään liittyvissä uudistuksissa on veivattu mm. sitä, valitaanko pormestaristo, siis pormestari ja kaksi apulaispormestaria kahdeksi vai neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jokainen meistä tietää, että kahdessa vuodessa ei kukaan saa paljon aikaan. Yksi seikka, jota itse olen korostanut koko uudistuksen valmistelun ajan, on se, että kaikki riippuu aina yksilöistä. Siitä, onnistummeko valinnoissa. Tiedämme, millaisen seulan kautta kaupunginjohtajat on vuosien varrella Lahteenkin valittu. Siihen sisältyy monta vaihetta. Kannatan luottamushenkilöiden, ennen kaikkea valtuutettujen vallan kasvattamista jo asioiden valmisteluvaiheessa. Tässä juuri valtuustoryhmien sisäisellä sekä keskinäisellä yhteistyöllä on merkitystä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päätöksenteko, pormestarimalli, Lahden kaupunki, kaupunginvaltuusto, Lahti, valtuustoryhmä, Kokoomuksen valtuustoryhmä, Kokoomus, valtuutetut |
Hallituksen tulee huomioida myös erikoiskaupan ongelmakevätPerjantai 29.5.2020 klo 10:49 - Merja Vahter On hienoa, että yritykset ovat saaneet jonkun verran tukea. Pienyrittäjät pienesti, isommat yritykset monien mielestä osin epäreilustikin. Mutta mihin unohtuivat erikoiskaupat ja niiden tarpeet, tuska ja tukeminen? Jokainen meistä tietää, että on olemassa lukemattomia erilaisia yrityksiä. On niitä, jotka pyörivät yrittäjän tietotaidon pääoman varassa ja niissä usein riittää kiinteäksi omaisuudeksi tietokone, puhelin ja mahdollisesti auto. Erilaiset kädentaitajat tarvitsevat työtilan, työvälineet ja materiaalia, jota työstävät. Omaa ammattitaitoaan tapahtumajärjestämisissä Erikoiskauppa on yleensä siitä erilainen ala, että siinä sitoutuu suuri määrä rahaa vaihto-omaisuuteen, eli varastoon. Siis tuotteisiin, joilla sitä kauppaa normaalioloissa tehdään kivijalkakaupassa, kauppakeskuksissa ja tavarataloissa. Tekstiili- ja vaatekaupan ala, jonka itse parhaiten tunnen, tekee sisäänostot useimmiten ennakkotilauksina puolisen vuotta ennen toimituksia. Näin ainakin suurimman osan myyntituotteiden osalta. Tämä koskee ainakin muotikauppaa, jalkinekauppa mukaan lukien. Tavarantoimittajat puolestaan valmistavat tuotteet kyseisten ennakkotilausten perusteella. Osa tekee lisäksi hieman omaan varastoonsa, mutta nykyisin yhä harvempi varmasti niin toimii. Eli, jos yritys haluaa tehdä vähittäiskauppaa tulevana sesonkina pitää ennakoida. Tälle keväälle ja kesäsesongille tehtyjen tilausten kanssa on nyt sitten myynti tökkinyt oikein olan takaa. Ihmisiä on suositeltu pysymään kotona. Suuri osa työikäisistä työssä olevista tekee etätöitä kotona, eikä tuo pukeutuminen ole nyt niin nokonuukaa. Lapset eivät ole tarvinneet samalla tavalla kouluvaatteita- ja jalkineita tai harrastusvälineitä kuin yleensä, koska koulut ovat olleet kiinni ja harrastustoiminta suurimmalta osin samoin. Päiväkodeissa on ollut vain osa lapsista. Ja kuten tiedämme, yli 70-vuotiaiden on suositeltu pysyvän tykkänään kotona. Heissä on paljon ostovoimaisia ihmisiä, jotka käyttävät erikoiskauppojen palveluita vähintään siinä määrin kuin nuoremmatkin ihmiset. Voimme siis hyvin uskoa, että myynti ei kaupoissa ole ollut millään tavalla normaalia. Monet liikkeet ovat olleet kokonaan suljettuina, toiset pitäneet myymälöitä auki vain osan päivästä, koska asiakkaita ei käy. Myymälöissä on kuitenkin tarjolla kaikki ne tuotteet, jotka sinne on tilattu oletuksella, että kaupankäynti on tavanomaista. On hyvä muistaa, että yrityselämää ajatellen tästä aiheutuu myös ketjureaktio. Jos kaupalle ei tule rahaa sisään, on laskujen maksu tuskaisaa ja näin ollen myös tehtaat ja muut tavarantoimittajat ovat pahassa pulassa tulovirtojensa niukkuuden kanssa. Ja maksuvelvoitteensa eteenpäin on heilläkin. Olisikohan ollut paikallaan, että Business Finland olisi joitakin satoja miljoonia kaikkeen tällaiseenkin käyttänyt tai käyttäisi yritystoiminnan tukemiseen ja niiden säilymisen varmistamiseen? Nythän hallitus kaikessa viisaudessaan päätti, että yritykset voivat hakea kehitysrahoitusta. Voi olla, että monella taholla ajankohtaisin tuska ei ole kehitys, vaan miten selvitään tämänhetkisestä tilanteesta. Millä maksetaan tavaravarasto, myyjien palkat, vuokrat, vakuutukset, verot, ym. ym. Ei käy kateeksi, ei. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona-kevät, erikoiskaupan ogelmat, Business Finland, yritystuet, yritystuen tarpeet |
Vanhustenhoito on saatava kuntoonPerjantai 24.1.2020 klo 14:23 - Merja Vahter Ylen aamu TV1:ssä keskusteltiin tänään 24.1. vanhustenhoidosta ja sen nykyisestä tilasta. Palveluasumisen pitäisi olla nimensä mukaisesti palvelevaa. Tätähän se ei tänä päivänä aina ole. On tärkeää keskustella siitä miten saamme kehitettyä aikaisemman vaiheen palvelua. Olemme Lahdessakin ihan valtuustotasolla 2000-luvun aikana korostaneet sitä, että ihmisen pitää saada hoitoa ja palvelua kotiin niin kauan kuin se on mahdollista. Sen täytyisi kuitenkin olla asukkaan tahto ja mahdollisuus niin kauan kuin se on inhimillisesti ajatellen mielekästä. Siinä vaiheessa kun kotona asuminen ei ole enää turvallisuuden tunnetta tuova, tulee voida tarjota heille muu tapa asumiseen ja elämiseen. Kotiin annettava palvelu vaatii muutakin kuin että vanhuksen luona ehditään muutama minuutti käydä kääntymässä. Aivan liian huonokuntoisia ihmisiä on Suomessa Sirkka-Liisa Kivelän mukaan tällä hetkellä kotihoidossa. Vaikka kotona hänen kanssaan asuisi joku omainen, tulee kaikkien ymmärtää millaista on elämä muistisairaan tai liikuntakyvyttömän kanssa. Myös he tarvitsisivat tukea ja keskusteluaikaa. Tätä kotona käyvillä hoitajilla tarpeista riippumatta ei yleensä ole. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta. Sen nimikkeen kattamisen pitää kattaa kaikki ikäryhmät. Ihanteellisena voidaan pitää, jos voimme mahdollisimman pitkään toteuttaa harrastuksiamme. Ne lisäävät omalta osaltaan hyvinvointiamme. Jokainen meistä haluaisi varmaan kuolla ns. saappaat jalassa. Se vaan ei aina toteudu. Hoitajamitoituksesta puhutaan ja se oli yksi kuumimpia puheenaiheita eduskuntavaalien alla. Lupailtiin hoitajamitoituksen kasvua, erittelemättä sitä erilaiset tarpeet huomioon ottaen. Tässä piili puolueiden välinen suuri ero. Kokoomuslaisena olen tottunut siihen, että kun jotain poliitikkoina lupaillaan, pitää olla tieto siitä, että siihen on sekä rahalliset että toiminnalliset resurssit. Jo nyt on nähty, että näin ei ole, eikä näitä ns. tyhjiä lupauksia pystytä täyttämään vielä koko eduskuntakaudella. Siitä huolimatta meidän on kunnissa, kuntayhtymissä ja valtakunnallisesti löydettävä keinoja, joilla vanhusten ansaitsemaa hyvää hoitoa kohti ja toteuttamaan päästään mahdollisimman pian. Pidetään siis vanhusten puolia niillä keinoin, jotka meillä kullakin on käytössä. Jos ei muilla tavoin, niin seurustelemalla heidän kanssaan vaikka palvelutaloissa vieraillen. Se on uskomattoman antoisaa molemmille osapuolille. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vanhustenhoito, hyvinvointivaltio, palveluasuminen, vanhuspalvelut, kotihoito, kotisairaanhoito, lähimmäispalvelu, ystäväpalvelu, palvelutarpeen kartoitus, ikäihmiset |
Lahden Onnelantie 2:n kaavamuutos ihmetyttääKeskiviikko 16.10.2019 klo 21:21 - Merja Vahter Meillä Lahdessa on tavoitteena osallistaa kaupunkilaisia. Osallistuminen kaupungin yleisilmeeseen vaikuttavaan kaavavalmisteluun on yksi mahdollisuus siihen. Tätä mahdollisuutta ovat kaupunkilaiset myös käyttäneet mm. asukaskuulemistilaisuuksissa, kuten keskusta-alueen kaavaillassa 17.10.2018 Fellmanniassa ja 20.2.2019 Kansanopistolla, jossa aiheena oli Onnelantie 2:n eli vanhan rukoushuoneen kaavaluonnos. Onnelantien rakentaminen perustuu viipurilaisen arkkitehdin Otto-Iivari Meurmanin Lahden itäisille osille, Paavolan kaupunginosaan 1927 laatimaan asemakaavamuutokseen. Onnelantien rakennuskanta on Mannermaankatuun asti pääasiassa peräisin vuosilta 1928-1936. Lukuun ottamatta kahta alueen ilmeeseen sopivaa uudisrakennusta, jotka on rakennettu 2010-luvulla, tuhoutuneiden samankaltaisten talojen tilalle. Alueella Saimaankadusta Mannermaankadulle asti on säilynyt puutarhakaupunki-ideologia. Hyvä niin, koska vastaavana on säilynyt keskustan alueella oikeastaan vain osa Kymintiestä, Harjukadun alkupää ja Kolkankatu sekä Vaaniankatu. Tontin muutosten valmistelu on nyt edennyt päätöksentekovaiheeseen ja oli esillä teknisen- ja ympäristölautakunnan kokouksessa tiistaina 15.10. pykälänä 137 otsikolla ”Asemakaavan muutosehdotus A-2691, Onnelantien 2, ent. rukoushuone, Paavola”. Tämä päätösehdotus mahdollistaisi tontille viisikerroksisen, vailla minkäänlaista alueen ilmeen huomioivaa kunnianhimoa olevan kerrostalon rakentamisen. Tämä ajatusmalli on mielestäni täydellisessä ristiriidassa niiden näkemysten kanssa, joita kaupunkilaiset ovat tuoneet esiin mm. noissa alussa mainitsemissani asukastilaisuuksissa, joissa kaavan suunnitteluun oli annettu mahdollisuus vaikuttaa. Onko tämä malliesimerkki lahtelaisten kuulemisesta ja osallistamisesta? Näin ns. päättäjän ja kaupunkilaisen näkökulmasta katsoen ei ole. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen A-2691, jolla muodostuu Lahden kaupungin Paavolan (3.) kaupunginosan korttelin 93 tontti 15. Henkilökohtaisesti minun on vaikea käsittää miksi tuolle tontille ei voida esittää rakennettavaksi Onnelantien sekä Oikokadun ilmeeseen sopivaa, vanhan rukoushuoneen kokoista tai edes sen pohjan kokoista puulla verhoiltua kolmekerroksista taloa, johon mahtuu jo melkoinen määrä asuntoja. Lahdestakin löytyy taitavia arkkitehteja, jotka pystyvät sellaisen varmasti suunnittelemaan. Esimerkiksi arkkitehti Heikki Leino, joka on jo näyttänyt taitonsa siinä miten suunnitellaan uusi talo, joka ei negatiivisesti nouse räikeästi esiin alueen muusta olemuksesta. Onpa yhtenä esimerkkinä tarjottu tontille myös kahta alkupään isompien pienkerrostalojen kokoista rakennusta, jos se on helpommin toteutettavissa oleva mahdollisuus. Ei ihan huono vaihtoehto sekään. Mikäli ongelmaksi nousee osoitettavien autopaikkojen määrä, rakennetaan sitten vaan se määrä asuntoja, mikä kokonaisuudessa on mahdollista. Seuraavaksi toteutuvat päätökset ovat Lahden kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenten näkemysten varassa. Oheinen kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa Mielipidekirjoituksena sunnuntaina 20.10.2019 muutamaa kappaletta lyhyempänä versiona. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Onnelantie 2 kaavamuutos, Onnelantie, vanha rukoushuone, vanhan rukoushuoneen tontti, kaavoitus, Lahti, Lahden kaupunki |
Vaikuttajanaisia Lahdessa koolla tänäänTiistai 19.3.2019 klo 11:58 - Merja Vahter Hienosti alkoi tämä Minna Canthin ja tasa-arvon päivä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: VaikuttajanaisetLahti #lahti #yrittäjyys #naisyrittäjyys #yritysjohto #itsenäisyys #kannustavuus #vertaistuki |
Lilliputti-muisteluaSunnuntai 3.3.2019 klo 13:40 - Merja Vahter Tämä tänään saamani yksityisviestiyhteydenotto sai aikaan taas niin kiitollisen olon, että oli ihan pakko avautua. Niin ihana liike...aina sinä ystävällisenä vastassa, vaikka en suinkaan aina voinut ostaa mitään.” Olin jostain käsittämättömästä syystä haaveillut lähes teini-ikäisestä asti, että haluan joskus perustaa oman liikkeen Lahden keskustaan. Alan miettiminen saattoi vaihdella, mutta enimmäkseen se unelma liittyi vaatteisiin. Siihen taas vaikutti osaltaan se, että olin 14-vuotiaasta asti mennyt joka päivä koulun jälkeen, ja lomilla, Tuomitalon valopihassa sijainneeseen Ajatar-Toivemekkoon töihin. Sain hoitaa siellä heidän posti-, matkahuolto- ja pankkiasiat, eli viedä mm. valmiiksi allekirjoitetut pankkisiirrot pankkiin maksettaviksi. Sillä tavoinhan se laskujenmaksu siihen aikaan hoidettiin. Siellä sain myös oppini myymiseen ja asiakkaiden palveluun, sekä imuroida ja pestä peilejä. Työkaverit ja ”rouva” ansaitsevat siitä opista kiitoksen. Jälleen on pakko korostaa. Ei sitä Lilliputin hyvää asiakaspalvelua myymälöissä pelkästään minun toimesta toteutettu. Siitä kiitoksen ansaitsevat vähintään yhtä paljon Marja, Krista, Seija, Helena, Titta, Sirpa ja keitä kaikkia nyt sitten ehtikään vielä heidän lisäkseen olla, joskin hieman lyhyempinä työsuhteina. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lahti, Lastenputiikki Lilliputti, kauppias, asiakkaat, asiakastyytyväisyys, asiakaspalvelu, palveluasenne, yrittäminen, yrityksenperustaminen, unelma, unelmantoteutuminen, Merja Vahter |
Paluumuuttajat ovat Lahdelle arvokkaitaPerjantai 15.2.2019 klo 9:10 - Merja Vahter Näkökulmani kaupunginvaltuutetun tehtävään on aina ollut se, että meidän on mahdollisimman paljon tavattava erilaisista viiteryhmistä tulevia kaupunkilaisia. Erityisesti tämän näen tärkeäksi meidän kaupunginhallituksessa istuvien kohdalla. Tänään saimme toteutettua tapaamisen Lahteen pääkaupunkiseudulta, lähinnä Helsingistä paluumuuttaneiden kanssa. Aloite oli tullut heidän taholta. Parituntisen keskustelun aikana kuulimme heidän ajatuksiaan Lahdesta, kaupunkimme hyvistä puo…lista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Alusta asti heidän tapaamisessa tänään oli kanssani mukana kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Milla Bruneau. Mainion sattuman ansiosta kaupungintalon Tyrmässä toteuttamaamme tapaamiseen ehti pikipäin poikkeamaan myös kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Kun hän kuuli millaisia vieraita meillä oli, tuli hän mielellään vaihtamaan heidän kanssaan muutaman sanan. Onhan toki hienoa, että Lahti houkuttelee uusia asukkaita, jotka haluavat myös itse käyttää aikaansa oman, yhteisen kaupunkimme kehittämiseen. Puhumattakaan siitä, miten valmiita he ovat viemään viestiä Lahdesta hyvänä, ellei peräti loistavana kaupunkina muidenkin tietoisuuteen. Kiitos innostavasta keskustelusta Outi Linnanterä, Eeva Sokolowski ja Marja Tinnilä. Hienoa, että olette palanneet lapsuutenne ja nuoruutenne kotikaupunkiin. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lahti, paluumuutto, uutta energiaa, arvostus, Milla Bruneau, kaupunginjohtaja Pekka Timonen |
Vanhusten hoivapalveluistaKeskiviikko 30.1.2019 klo 16:20 - Merja Vahter Esille tulleet epäkohdat eivät ole minkään tahon osalta puolusteltavissa. Olen nyt parin päivän aikana lukenut paljon ihmisten kirjoituksia omakohtaisista kokemuksista. Niitä lukiessa tuntee häpeää siitä miten osassa palveluasumisen yksiköitä, erilaisia hoivakoteja, sairaaloiden pitkäaikaisosastoja ja vastaavia, on vanhuksia ja muita hoivaa tarvitsevia hoidettu.
Lahtelaisena tietysti tärkeimmäksi olen kokenut lukea paikallisista kokemuksista, joissa on tullut esille mm. se kuinka saman paikan eri osastoilla hoidon taso ja asukkaiden kohtelu voi vaihdella suuresti. Tästä ei voi tulla muuhun päätelmään kuin siihen, että paljon on meistä ihmisistä kiinni. Ei pelkästään taloudellisista resursseista.
Niillä käynneillä, joina itse olen vieraillut eri paikoissa, ei luonnollisesti saa samaa kokemuspohjaa kuin asiakkaana, potilaana tai heidän omaisenaan. On tärkeää myös muistaa, että kukin ihminen, vanhuskin, on omanlaisensa yksilö.
Kun anoppini yli 90-vuotiaana vuosia kotiin annetun hoidon jälkeen piti viedä Lahden kaupunginsairaalan pitkäaikaisosastolle, sanoin hoitajille erikseen, että tässä on sitten sellainen ihminen joka itse ei omia puoliaan huomion saamiseksi pidä. Se on meidän kaikkien muiden tehtävä. Hän ei tule teitä huoneeseensa huutelemaan, vaan hänen tarpeensa on muiden huomioitava. Ehdimme nähdä ja kuulla kyseisellä osastolla paljon päinvastaisestikin käyttäytyvien ihmisten toimintaa niiden kuukausien aikana, jotka hän ehti siellä ennen kuolemaansa olla. Siellä se mummo vaan kiltisti ja nöyrästi moista menoa sivusta seurasi ja kuunteli, vaikka se varmasti omaa oloa entisestään väsytti. Mitään räikeitä puutteita hoidosta ei silloin kyllä ollut havaittavissa. Toisenlaisista kokemuksistakin nyt olen samasta paikasta lukenut. Liekö sitten sekin ollut osastokohtaista.
Ei ole millään lailla hyväksyttävää nyt luettu ja kuultu tieto siitä, kuinka vanhat ihmiset eivät saa asiallista tarvitsemaansa hoitoa ja kohtelua. Mutta se, etteivät päättäjät näille asioille ole vuosien varrella korvaansa lotkauttaneet, ei kaikilta osin pidä paikkaansa. Mitään yleistä puolustuspuhetta en sen suhteen kuitenkaan rupea tässä pitämään.
Varmaa on, että juuri kaikkien heidän puolia meidän joka ainoan tulee pitää, jotka itse eivät siihen kykene. Näistä tärkeimpinä luonnollisesti vanhukset ja lapset sekä muuten hoitoapua tarvitsevat.
Moitetta löytyy sekä yksityisten palveluntuottajien että kuntien ja kuntayhtymien tuottamissa palveluissa ja ylläpitämissä hoitopaikoissa ja laitoksissa. Hyvä, että epäkohdat ovat nousseet keskusteluun. Nyt ei suunta saa olla mihinkään muuhun kuin parempaan suuntaan. Se on niin johdon kuin sinänsä rankkaa hoitotyötä tekevien vastuulla. Vasta sitten voimme taas olla ylpeitä suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Merja Vahter kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vanhukset, vanhustenhoito, palveluasuminen, pitkäaikaishoito, sairaala, |
Nuorisotyöttömyys on yhteinen huoliKeskiviikko 9.1.2019 klo 22:09 - Merja Vahter Kokoonnuimme tänään kaupunginhallituksen koolle kutsumana suurella joukolla Niemen kampukselle pohtimaan liian korkeaa nuorten työttömyyden tilaa ja sen korjaamista Lahdessa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nuorisotyöttömyys, työttömyys, Lahti, huoli |
Ehdokkaat ansaitsevat arvostuksemmeLauantai 3.11.2018 - Merja Vahter Eduskuntavaalit: On uhraus asettua kaikelle arvostelulle alttiiksi PS. Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 3.11.2018 Mielipidesivulla B23
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, kansanedustajaehdokkaat, ehdokkaat vaaleissa, hyvä kansanedustaja, arvostus, kansanedustajan työ, eduskunta |
Starckjohannin johto valitsi aikanaan LahdenTiistai 31.7.2018 klo 14:11 - Merja Vahter 150 vuotta sitten perustettu Starckjohann-yhtiö on vuosikymmenten varrella ollut yksi merkittävä työllistäjä. Kuin sattuman kaupalla osui käsiimme kesäpaikkamme vintillä vuosikymmeniä säilynyt Etelä-Suomen Sanomien numero heinäkuun 21. päivältä vuodelta 1968, jossa lehdessä oli laaja kirjoitus silloin 100 vuotta täyttäneestä yrityksestä. Juhlapäivä oli virallisesti 22.7. Voidaan sanoa, että Lahti oli onnekas, kun yrityksen johto päätti siirtää alkujaan Viipuriin vuonna 1868 perustetun yrityksen vuonna 1940 juuri Lahteen. Se on tarjonnut täällä ja lisäksi muuallakin Suomessa suuren määrän työpaikkoja, monissa perheissä useammalle sukupolvelle. Yhtiön pääkonttori, myynti ja varasto toimivat siis 1940 alkaen Lahdessa. Helsinkiin perustettiin samana vuonna sivupiste, joka hoiti ulkomaankauppaa, pääasiassa raudan tuontia, joka laajeni vuosi vuodelta. Yritykseen kuului tytäryhtiöitä, itse perustettuja ja ostettuja, toimiala laajeni, osa sulautui olemassa olevan nimen alle, osassa säilyi ostettujen yritysten nimet. Siitä henkilöstön määrän kasvusta oli tuolla aiemmin jo mainintaa. Tässä lukuja ensimmäisen sadan toimintavuoden ajalta. Vuoden 1870 lopulla 9 henkeä, vuosisadan vaihteessa 25, v. 1910 noin 40, v. 1920 noin 180, v. 1930 noin 220, v. 1939 noin 275, v. 1965 lähes 700 tytäryhtiöineen ja vuonna 1968 oli jo 860 henkeä yritysryppään palkkalistoilla. Nämä luvut perustuvat tuon lehtiartikkelin tietoihin. Loppukiteytyksenä voin vain todeta, että turhaan ei puhuta siitä kuinka suuri merkitys on sillä, mihin yritykset päättävät sijoittua, kuinka niitä johdetaan ja miten henkilökunnasta pidetään huolta, arvostetaan. Vastaavia yrityksiä on onneksemme ollut Lahdessa useita. Tällä kirjoituksella haluan joka tapauksessa osoittaa kiitoksen ja arvostuksen sille, että sotien jälkeen Starckjohannia johtaneet ihmiset ovat katsoneet yhtiölleen parhaaksi mahdolliseksi sijoituspaikaksi juuri Lahden ja olleet merkittävässä roolissa kaupunkimme kehittämisessä ihan konkreettisessa mielessä. Kaupunkikuvaamme kuuluu edelleen aikanaan rohkeaksikin sanottu tavaratalokiinteistö torin vieressä, jota yhtiössä liiketaloksi kutsuttiin.
(Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa hieman supistettuna tekstinä 31.7.2018.)
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Starckjohann, Lahti, yritysystävällisyys, työllistäminen, yrityksen sijoittuminen, Lahden kaupunki |
Taide- ja muotoilukeskuksessa on kyse myös elinvoimastaPerjantai 12.1.2018 - Merja Vahter Pitkään tavoiteltu parannus Lahden taidemuseon tilojen laajentamiseen ja monimuotoistamiseen on nyt lähempänä kuin koskaan. 1950-luvulta asti tilapäistiloissa toiminut museo saattaa ensi maanantain, 15.1. valtuuston kokouksen jälkeen päästä vihdoin asianmukaisempiin olosuhteisiin, taiteen lisäksi muotoiluun painottuvaan keskuskokonaisuuteen. Vanhaan Mallasjuoman tehdaskiinteistöön kehitetty Malski tarjoaa uudisrakennusosassaan sellaista vaihtoehtoa, johon Lahden kaupungin kannattaa suhtautua vakavasti, mikäli haluamme samalla kasvattaa kaupunkimme elinvoimaisuutta sekä houkuttelevuutta matkailukaupunkina. Suunnitelma tunnetaan myös nimellä LAD. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: taide- ja muotoilukeskus, LAD, Malski, Lahti |
Vaalikoneista ja vanhusten huomioimisesta vaaleissaLauantai 1.4.2017 klo 22:15 - Merja Vahter Vaalikoneet ovat idealtaan hyviä, mutta niiden mielekkyys vesittyy helposti kysymysten asettelun muodossa. Siinä kun ehdokas täyttäessään siirtää pompulaa näkemyksensä ja arvojensa mukaan, on lähes joka vastausta perusteltava, jotta mahdollinen äänestäjä voi nähdä miksi näin. Vastaamisessa, jos ja kun haluaa olla vielä rehellinen, joutuu ottamaan huomioon realiteetit. |
Kaupungin- ja kunnanvaltuutettujen nauttima luottamusSunnuntai 26.2.2017 klo 18:33 - Merja Vahter
Surullista lukea ja kuulla tuoreita tuloksia, joiden mukaan ihmiset Suomessa eivät kovinkaan paljon luota vaaleissa valittuihin päättäjiin. Huonoin tilanne tuntuu olevan europarlamentaarikkojen osalta, mutta minua tässä tilanteessa kiinnostaa nyt eniten kuntavaaleissa valittujen saama luottamus. Ihan vakavissani olen sitä mieltä, että niiden ihmisten, jotka ovat meihin valtuutettuina työskenteleviin tyytymättömiä, kannattaisi pistää itsensä likoon ja käyttää yhteisten asioiden hoitamiseen omaa aikaansa.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaupunginvaltuutetut, luottamuskysely, arvostus, kuntavaalit |
PuoluevaltuustomuistoTorstai 9.2.2017 klo 10:17 - Merja Vahter
![]() Oheisessa neljä
vuotta sitten otetussa kuvassa olemme puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä, muistaakseni ravintola on vanhan teurastamon paikalle tehty. Puheenjohtaja vastaa kysymyksiin ja kommentoi poikkeuksellisen laajan, monisäikeisen ja mielenkiintoisen aikana esille nousseita asioita. Esillä keskustelussa työ ja sen arvostus, työllistäminen sekä työllistymisen mahdollisuus, ikärasismi, yrityselämä. Muistan tuosta kokouksesta monta asiaa, yhtenä sen, että Jyrki Katainen oli saapunut juuri kokousmatkalta keskemmältä Eurooppaa ja oli valvonut kymmeniä tunteja peräkkäin. Siitä huolimatta hän piti sisällöltään monipuolisen puheenvuoron. Yksi asia, jonka olin puoluevaltuuston kokouksissa nostanut useampaan kertaan esiin, oli silloin Suomessa työnhakujen tilanteissa esiin noussut ikärasismi. Olin saanut siitä palautetta lukuisilta ihmisiltä, niin naisilta kuin miehiltä eri puolilta Suomea. Viesti oli kuultu ja mennyt perille. Jyrki puhui tuona lauantaina myös sen asian korjaamisen tarpeesta.
Ei ole mitään mieltä jättää hyödyntämättä yli viisikymppisten vahvaa osaamista ja työkokemusta. Uskokaa tai älkää, jo sen ikäiset kokevat usein ikärasismia työnhaussa. Älytöntä. Heitä tarvitaan Suomen rakentamisessa. Monet miesjohtajat sanovatkin palkkaavansa mielellään mm. 55 täyttäneitä naisia, koska he ovat osaavia, työntekoon sitoutuvia.
Mitä luulette, onko tilanteessa tapahtunut korjausta?
En ole vähään aikaan kuullut tai lukenut tähän aiheeseen liittyviä juttuja.
PS. Kuten huomaatte, Tarukin on tuossa vielä puoluesihteeri, eikä mikään Ellun Kana. ;)
PS II. Miksi kirjoitan tästä nyt? Siksi, kun facebook tuntuukin toimivan mainiosti myös päiväkirjana ja nostaa meille omille aikajanoillemme nähtäväksemme päivityksiämme satunnaisesti eri vuosilta ao. päiviltä. :) Merja Vahter www.merjavahter.fi merja.vahter@lh.lahti.fi www.facebook.com/merjavahter |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jyrki Katainen, Taru Tujunen, vaikuttaminen, ikärasismin korjaaminen |