Lahden Onnelantie 2:n kaavamuutos ihmetyttää

Meillä Lahdessa on tavoitteena osallistaa kaupunkilaisia. Osallistuminen kaupungin yleisilmeeseen vaikuttavaan kaavavalmisteluun on yksi mahdollisuus siihen. Tätä mahdollisuutta ovat kaupunkilaiset myös käyttäneet mm. asukaskuulemistilaisuuksissa, kuten keskusta-alueen kaavaillassa 17.10.2018 Fellmanniassa ja 20.2.2019 Kansanopistolla, jossa aiheena oli Onnelantie 2:n eli vanhan rukoushuoneen kaavaluonnos.
Kansanopistolla pidetty tilaisuus koski vain ja ainoastaan tämän tontin tulevaisuutta. Olin näissä tilaisuuksissa paikalla kuuntelemassa lahtelaisten näkemyksiä tontin tulevaisuudesta.

Kaavaluonnoksen esittely oli asiallista ja virkamies kertoi valmistelun pohjaa sekä perusteluja erinäisille ratkaisuille. Illan aikana ilmeni, että yleisesti ottaen olisi toivottu olevan mahdollista, että vanha rukoushuoneen rakennus olisi voitu peruskorjata nykyisessä ulkomuodossaan nykyisten omistajien käyttöön asuinrakennukseksi. Tämä ei kuitenkaan ollut kuntotarkastusten perusteella osoittautunut mahdolliseksi. Edes kaupungin terveystarkastaja ei saamiemme tietojen mukaan sallinut rakennuksen ottamista asuinkäyttöön edes remontoinnin jälkeen. Tämä oli ihan järkeenkäypä perustelu sille, että tontille tulee valmistella kaava, joka mahdollistaa uudisrakentamisen kyseiselle, varsin keskeiselle tontille, joka rajautuu sekä Onnelantielle, Saimaankadulle että Oikokadulle.

Onnelantien rakentaminen perustuu viipurilaisen arkkitehdin Otto-Iivari Meurmanin Lahden itäisille osille, Paavolan kaupunginosaan 1927 laatimaan asemakaavamuutokseen. Onnelantien rakennuskanta on Mannermaankatuun asti pääasiassa peräisin vuosilta 1928-1936. Lukuun ottamatta kahta alueen ilmeeseen sopivaa uudisrakennusta, jotka on rakennettu 2010-luvulla, tuhoutuneiden samankaltaisten talojen tilalle. Alueella Saimaankadusta Mannermaankadulle asti on säilynyt puutarhakaupunki-ideologia. Hyvä niin, koska vastaavana on säilynyt keskustan alueella oikeastaan vain osa Kymintiestä, Harjukadun alkupää ja Kolkankatu sekä Vaaniankatu.

Tontin muutosten valmistelu on nyt edennyt päätöksentekovaiheeseen ja oli esillä teknisen- ja ympäristölautakunnan kokouksessa tiistaina 15.10. pykälänä 137 otsikolla ”Asemakaavan muutosehdotus A-2691, Onnelantien 2, ent. rukoushuone, Paavola”. Tämä päätösehdotus mahdollistaisi tontille viisikerroksisen, vailla minkäänlaista alueen ilmeen huomioivaa kunnianhimoa olevan kerrostalon rakentamisen. Tämä ajatusmalli on mielestäni täydellisessä ristiriidassa niiden näkemysten kanssa, joita kaupunkilaiset ovat tuoneet esiin mm. noissa alussa mainitsemissani asukastilaisuuksissa, joissa kaavan suunnitteluun oli annettu mahdollisuus vaikuttaa. Onko tämä malliesimerkki lahtelaisten kuulemisesta ja osallistamisesta? Näin ns. päättäjän ja kaupunkilaisen näkökulmasta katsoen ei ole.

Maankäytön johtajan esityksenä oli: Lautakunta päättää hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen A-2691 asetettavaksi julkisesti nähtäville. Mikäli mahdolliset muistutukset eivät anna muuhun aihetta, lautakunta esittää, että kaupunginhallitus tekee kaupunginvaltuustolle seuraavan ehdotuksen:  

Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen A-2691, jolla muodostuu Lahden kaupungin Paavolan (3.) kaupunginosan korttelin 93 tontti 15.

Teknisen- ja ympäristölautakunnan kokouksessa oli jäsen Toni Putula (kok) tehnyt palautusesityksen, jota Nelli Nevala (vihr) oli kannattanut Francis McCarronin (kok) ja Maarit Tuomen (ps) tukemana, mutta hävisivät äänestyksessä pohjaesitykselle äänin 8-4. Näin ollen lautakunta päätyi esittämään tuon yksioikoisen, alueeseen täysin sopimattoman kerrostalon rakentamisen mahdollistavan muutoskaavan. En voi ymmärtää.

Henkilökohtaisesti minun on vaikea käsittää miksi tuolle tontille ei voida esittää rakennettavaksi Onnelantien sekä Oikokadun ilmeeseen sopivaa, vanhan rukoushuoneen kokoista tai edes sen pohjan kokoista puulla verhoiltua kolmekerroksista taloa, johon mahtuu jo melkoinen määrä asuntoja. Lahdestakin löytyy taitavia arkkitehteja, jotka pystyvät sellaisen varmasti suunnittelemaan. Esimerkiksi arkkitehti Heikki Leino, joka on jo näyttänyt taitonsa siinä miten suunnitellaan uusi talo, joka ei negatiivisesti nouse räikeästi esiin alueen muusta olemuksesta. Onpa yhtenä esimerkkinä tarjottu tontille myös kahta alkupään isompien pienkerrostalojen kokoista rakennusta, jos se on helpommin toteutettavissa oleva mahdollisuus. Ei ihan huono vaihtoehto sekään. Mikäli ongelmaksi nousee osoitettavien autopaikkojen määrä, rakennetaan sitten vaan se määrä asuntoja, mikä kokonaisuudessa on mahdollista.

Seuraavaksi toteutuvat päätökset ovat Lahden kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenten näkemysten varassa.

Merja Vahter
kaupunginvaltuutettu (kok)
kaupunginhallituksen jäsen
Onnelantien asukas

Oheinen kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa Mielipidekirjoituksena sunnuntaina 20.10.2019 muutamaa kappaletta lyhyempänä versiona.